Tänään oltiin pitkästä aikaa tokotreeneissä. Omatoimisissa sellaisissa kylläkin, mutta kuitenkin. Tokokurssimme näyttää valitettavan peruuntuneelta koko syksyksi, joten täytynee yrittää omatoimisesti treenata noita liikkeitä kun kaikki koirakoulujen kurssitkin on täynnä… Treeniporukkamme kanssa sitten sovittiin että pidetään maanantai illat treenipäivinä. Ainoa miinus on että tämä sopiminen ei tähän asti näytä edellyttävän että porukat tosiaan saapuvat paikalle…. No tänään pidettiin kuitenkin treenit sitten kaksisten Morris-veljen kanssa.
Saadakseni ylivireisen tokoflattini hieman keskittymään, aloitettiin sivulletulon tekniikalla, käännöksillä ja muutamalla ristiaskeleella. Sivulla käännökset on neiti on älynnyt aika hyvin, mutta sivulle askeleet ovat vielä vaikeita, koska Saga ei ymmärrä miten sitä takapuolta tulisi käyttää. Yleensä tekee jonkun hienon piruetin tai vastaavan pompun ja sitten istuutuu viereen. Olisiko kenelläkään ideoita tähän miten saisi tuota takapuolta aktivoitua?
Tämän jälkeen tehtiin enemmänkin arkitottisjuttuja, eli seuruutettiin koiria vapaamuotoisella seuraamisella (Sagan nome seuraaminen) ja pysähdyttiin ensin muutama metri toisistamme, sitten koirat nokakkain ja lopuksi koirat vierekkäin. Helppo ja arkinen harjoitus, mutta todella hyvä kun on aika kauan treenannut yksin ilman muiden koirien häiriötä. Sagakin edisti alussa aika paljon ja Morris oli niin kiinnostava, mutta rauhoittui muutaman kierroksen jälkeen ja kulki oikein nätisti vieressä, ottaen jopa silmäkontaktia välillä!
Seuraavaksi tehtiin Sagan kanssa jääviä liikkeitä Morriksen harjoitellessa paikallaoloa samalla. Eli käytännössä Me kävelimme neidin kanssa Morriksen ja ohjaajan välistä, ja juuri Morriksen edessä tein jäävän liikkeen. Tätä tehtiin muutama kerta, ja että meni hyvin! Myös liikkeestä maahanmeno meni kuin vettä vain, vaikka siinä liikkeessä oli keväällä ihan hirveä motivaatio-ongelma neidin puolelta! Teimme myös uusimman liikkeemme, liikkeestä istuminen. Liike on vielä hieman hakusessa, joten useimmiten autan neitiä vielä joko pienen käsiavun tai kehoavun kanssa. Muta myös tämä meni kokonaan ilman mitään lisäapuja toisella kerralla! Niin ylpeä pikku-neidistäni joka osaa vaikkei matte ehdi treenata niin paljon kuin pitäisi!!
Kesällä kun kokeilin jääviä lähellä toista koiraa, neiti paineistui niin ettei se ollenkaan onnistunut. Mutta joko neiti on kehittynyt, tai sitten oltiin tarpeeksi kaukana jotta neidin mielestä oli tarpeeksi tilaa hänelle kun meni todella napakasti maahan!
Ja tosissaan myös tuo liikkeestä istuminen toimi melkein ilman mitään lisä-apuja. Tämä liike on jostain syystä ollut aika vaikea hahmottaa pikku-neidille. En tiedä johtuuko se vain istumisesta, tai sitten kesti vain ennen kuin oppi uuden käskysanan. Vaihdoin ihan uuden käskyn tähän liikkeeseen, jotta ei neiti sekoittaisi sitä tavalliseen istumiseen tai paikallaoloon. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä että tämä alka sujua kokonaisena liikkeenä! Ihanaa!
Yksi liike mitä tuskin ollenkaan ollaan treenattu on kapulan noutaminen (onhan minulla noutaja, senhän kuuluisi osata noutaa…). Niinhän neitikin osaa, mutta kun kapula on puusta tehty on aivan mahdottoman hauskaa jyrsiä sitä palauttaessa! Tähän asti ei olla juuri tehtykään mitään pitämistreenejä, koska olen lähinnä halunnut pitää tätä hauskana liikkeenä joka myös toimii palkkiona. Ja toimihan se muuten, mutta kapula on melkein jyrsitty poikki… Joten luulen että tiedän vastedes mitä treenaamme kapulan kanssa!
Toisaalta huomasin myös että minä saan uuden koitläksyn. Ja se on tähtääminen kapulan kanssa! Hyvä etten heittänyt sitä N päälle joka seisoi kameran takana, tai jonnekin puuhun… Oli sihti kyllä niin hukassa että oksat pois! Neiti sen sijaan teki tehtävänsä oikein hienosti ja lähti innolla noutamaan!
Lopuksi peruskaavan mukaisesti jotain positiivista minkä koirat jo osaavat, joten tehtiin pitkät luoksetulot. Ennen olen aina kutsunut Sagan istualtaan luokse, mutta nyt olen alkanut käskemään neidin ensiksi maahan, AVO liikkeiden mukaisesti, jotta siihenkin saataisiin lisää vauhtia ja intoa. Ja upeasti neiti on myös oppinut “valmistus käskyn” eli ensin käsky maahan, ja ennen kuin poistun neidin luota sanon “luokse” jotta neiti tietää seuraavan liikkeen olevan luoksetulo. Hyvin on muuten mennyt perille!
Treenit lopetettiin liikkeellä mitä pitäisi harjoitella niin paljon enemmän, mutta kun…. Eli seuraamisestahan on kyse. No olemme jatkaneet sillä linjalla että laitan ruoan liivin selkätaskuun ja sitten seurautan mikä toimii suhteellisen hyvin. Neiti pitää kontaktia mutta on aika väljä, ja tälle ongelmalle en ihan tiedä mitä tehdä. Toisaalta tuntuu vähän siltä että pitäisi odottaa sen hiomista kunnes ollaan valvovan silmän alla etten tee mitään vääriin…Mutta katsotaan, tätä liikettä täytyy kuitenkin treenailla vielä mahdottoman paljon lisää!
Kivaa oli kyllä taas treenailla toisten seurassa! Täytyy suoraan myöntää että yksin treenaaminen on aika tylsää…. Toisia voi käyttää kaikennäköisiin häiriötreeneihin ja muihin tarvittavaan. Puhumattakaan siitä että voi heti jutella jonkun kanssa joka on nähnyt liikkeen ja vaihtaa ideoita ja mielipiteitä! Olisi kyllä mukavaa päästä johonkin ryhmään valvovan silmän alle, mutta se taitaa jäädä kevääksi… Ja jos ei perus treeniporukkamme löydä vetäjää täytynee löytää jostain koirakoululta kurssi Tokoa kisaamaan tähtääville koirille. Olisiko kenelläkään tästä ideoita, jos pk-seudulta löytyisi joku hyvä vetäjä/kurssi/ koirakoulu joka täyttäisi nämä ehdot?
