Tavoitteellista tokotreeniä

Reilun viikon päästä meillä onkin tämän kauden ensimmäiset tokokisat Lohjalla! Suunnattaan ALOon vileä ja toivotaan että menee hyvin, muuten otetaan se enemmänkin treeninä jotta saadaan vähän enemmän kisakokemusta (tai ainakin emäntä uskottelee itselleen niin...). Kuvat ovat torstain tokotreeneistä koirakoulu kompassilla, ja ovat Tinana ottamia. Valitettavasti näin vasta jälkikäteen että kuvista tuli aika tummia... Mutta koittakaa kestää, ensi kerralla tulossa parempilaatuisia!

Kisoja ajatellen meidän tavoitteelliset torstaitreenit Mariannen kanssa ovat aivan mahtavia, kun saa jonkun liikkuroimaan meitä. Ollaan myös harjoiteltu liikkeiden putkittamista, että Saga kestäisi koko kokeen ilman nameja ja että vire sen myötä pysyisi tarpeeksi hyvänä. Muuten neiti on kyllä edistynyt sen suhteen paljon, että pystyn treeneissä hyvin putkittamaan kaksi-kolme liikettä ilman että se aivna valtavasti näkyy vireessä. Toki eihän se ihan parasta ole, mutta tätä onkin hyvä harjoitella kun ylemmissä luokissa eivät liikkeet juurikaan vähene.

Seuraminen on meillä edistynyt kovaa vauhtia. Tämän hetken ongelmana on lähinnä kehujen tarve. Eli jos pystyn kehumaan Sagaa parin ensimmäisen askeleen aikana, neiti seuraa kontaktissa oikein kivasti. Mutta jos ei saa kehuja, myös kontakti tippuu. Tätä ja seuraamisen ensiaskeleita meillä on nyt reilu viikko aikaa harjoitella. Ja meikän on aika oppia vasemman ja oikean käännöksen ero... Kaukot menevät oikein hyvin, matalassa vireessä ei pomppaa ihan yhtä nopeasti ylös kuin korkeassa. Eli täytyy kokeissa hieman viritellä neitiä ennen kaukoja jotta ei tule tassutellen ylös, kun kerran osaa sen niin hyvin.

Liikkeet tuntuvat muuten aika helpoilta eikä minua huolestuta että Saga ei osaisi jotain liikettä. Estehyppy on ainoa asia mikä hieman huolestuttaa. Sagahan on vanhoista säännöistä tottunut hyppäämään umpiesteen yli, eikä puomillinen este oikein vakuuta. Pari kertaa kun ollaan kokeiltu on neiti juossut vierestä ohi. Kun kerran auttaa ja näyttää että keskeltä tullaan yli, neiti hyppää oikein hyvin. Mutta tämä vaatii sen ensimmäisen kerran auttamisen. Itselläni ei ole tuollaista puomiestettä että voitaisiin harjoitella, joten täytynee keksiä joku kotitekoinen este jolla voisi treenata tätä ylittämistä... Ehkä ämpäreillä ja luudanvarsilla saisi samantyyppisen esteen tehtyä? Olisiko kellään ruudun toisella puolella mitään ideoita tähän ongelmaan?

Ps. Kuka sanoi että TOKO on vakavaa hommaa?! ;) Vaikkei koira aina tee mitä sen pitäisi...

Sairaslomatreeniä

Heissan taas!

Tällä hetkellä täällä ruudun toisella puolella sairastellaan oikein kunnon flunssaa ja kuumetta... Juuri sopivasti kun hiihtoloma alkaa ja olin ajatellut ehtiä ladulle Sagan kanssa! Toivon todella että nämä säät jatkuvat ja ladut pysyvät hyvinä...























Mitä muuta voi tehdä kun on tylsää kotona? No ilmoittauta kokeisiin tietysti. Koska meillä on AVO liikkeet vielä niin vaiheessa, ilmosin minut ja Sagan Lohjalle alokasluokkaan. Meillä on ALOsta jo yksi ykköstulos, joten mennään sinne enemmänkin treenaamaan kisatilannetta. Mutta ken tietää, jos menee hyvin täytyy ehkä miettiä koulutustunnuksen hakemista... Noh, se nähdään sitten! Ulos en ole päässyt treenaamaa, mutta tänään jaksoin hieman olla jalkeilla ja otettiin sitten pienet "olkkaritreenit" neidin kanssa missä riitti että minä istuin ja käskin ja koira teki...

En ole sen enmpää perehtynynyt ALOn sääntöihin, mutta nyt piti akaa lueskella kun kerran ollaan menossa kokeisiin. Alla lista jokaisesta liikkeestä(ei missään järjestykseesä) ja mitä meidän pitää vielä treenata:

Paikkamakuu 1min:

Saga on tässä todella varma, en pelkää ollenkaan että neiti lähtisi omille teilleen vaikka koko muu lauma lähtisi. Mutta haluaa vielä välillä mennä lonkalle kun tylsistyy. Tosin pysyy aina vain paremmin mutta vielä kaipaa varmistusta että pysyy suorana koko ajan.

Seuraaminen: 

Tässä ollaan menty eteenpäin! Vielä on vähän vaiheessa, eli ei täydellinen, mutta tarpeeksi hyvä uskaltaakseni mennä kisoihin. Ainoa riskintekijä on vireen laskeminen, kunhan saadaan vire alussa ylös niin sitten vain kävellään. Niin ja ohjaajan tulee opetella oikean ja vasemman ero...

Liikkeestä maahan

Ei ongelmia, neiti pläsähtää maahan heti ja pysyy siinä kunnes toisin sanotaan.

Luoksetulo:

Ei ongelma.

Kaukot:

Matka on niin pieni niin ei ongelmia. Ainoa mikä voi olla ongelmallista on että neiti tuuppaa välillä mennä vinoon maahan perusasennosta. Hän ja katsomaan minua eikä jotenkin laskeudu oikein...Eli tätä treenaamme kovasti! Muuten hyvät.

Kapulan pitäminen 5sek:

Ei ongelmaa. Ainoa vaarantekijä on ohjaaja joka ei ole aivan satavarma missä vaiheessa liikkuri sanoo käsky kun koiran tulee ottaa kapula suuhun. Tietääkö joku viisaampi?

Siinä taisi olla ne liikkeet. Pitäkää peukkuja että kaikki menee niin kuin treeneissä, koska silloin hyvä tulee!

Etsintäkuulutus! Suomen talvi kateissa!

Lumi tuli, lumi suli, puro pani puli puli...

Haiku kuvastaa suomen tämän vuotista talvea enemmänkin kuin hyvin... Ensiksi satoi ja oli pimeetä, sitten tuli lumi ja sitten lumi suli. Tuskin ehdimme Sagan kanssa nauttia kunnon pakkasista ja ihanista lumimaisemista ennen kuin ne olivat sulaneet.

Kun lunta vielä oli maassa, kokeilin neidin kanssa ensmmäistä kertaa hiihtämistä. Meidän lähipelloille oli vedetty latu joten ostettuani uudet sukset päädyimme pelloille hiihtelemään. Ajatuksenani oli että siellä voin pitää Sagan vapaana ja kokeilla juoksuttaa neitiä lyhyitä pätkiä hihnassa. Ajatuksena olisi siis että Saga juoksisi vierelläni, ei että vetäisi. Kesällä kun ollaan käyty juoksemassa neiti ainakin pysyy hyvin vierelläni, hihnassa tai ilman, ja ajattelin tästä olevan apua vaikka ei muuten olla niin paljon tutustuttu hiihtäjiin. Ensi innostumisen ja pomppimisen jälkeenkin neiti juoksi joko edellä tai käskystä vierellä. Aika nopeasti tuo oppikin ettei ladulle voi jäädä nuuskimaan, muuten jää alle....

Ainoa miinus oli että ladut tosissaan oli pellolla, eli ei ihan parhaat mahdolliset. Meidän lähistöllä olevalla kuntoradalla oli myös kaupungin teettämät hyvät ladut, mutta en uskaltanut sinne koiran kanssa mennä jos joku vihastuisi. Myöhemmin tosin kuulin toiselta koiranomistajalta että hän oli koiran kanssa siellä hiihtänyt, eikä kukaan ollut vihastunut asiasta. Ainoa mikä nyt puuttui oli valjaat. Tähän asti olin pitänyt Sagaa joko vapaana, tai noutajahihnassa, mutta ajattelin että kunnon valjaat tietysti olisivat koiralle ergonomisemmat.

Valjaita emme ole ikinä ennen käyttäneet koirilla, ja niiden ostaminen osoittautuikin jokseenkin isommaksi projektiksi kun mitä luulin. Onneksi oli Mustissa ja Mirrissä todella osaavaat ja kärsivälliset myyjät, jotka jaksoivat neuvoa jos ei malli tai väri tai joku muu sopinut... Iso kiitos siis heille! Loppujen lopuksi lähti matkaan mukaan oranssit Rukan valjaat. Ne istuivat hyvin ja antoivat Sagalle tarpeeksi liikkumatilaa. Oranssi väri heijasteineen myös näkyy hyvin jos juostaan tai hiihdetään pimeässä. Näitä olisi ollut kiva päästä heti kokeilemaan, harmi vain että se tärkein asia, lumi, oli tässä vaiheessa jo ehtinyt sulaamaan....  Sulisi nyt sitten kokonaan pois niin päästäisiin juoksemaan, mutta ei... Jäätä ja liukasta vaan. Onneksi nyt on taas luvattu lunta. Toivotaan että sitä tulisi niin paljon että pääsemme kokeilemaan valjaita tosihommissa!

Olettekö te hiihtäneet tai caincrossannut koirienne kanssa?

Nyt täytyykin lähteä meidän "tavoitteellisiin" tokotreeneihin. Siitä myös postausta kohta tulossa. Pysykää siis kuulolla! Mahtavaa loppuviikkoa kaikille!

Malttia hallintatreeneissä

Viikonloppuna pidettiin treeniryhmämme kanssa niin hyvät malttitreenit! Tylsä jos koirilta kysytään, mutta tehokas ja erittäin tarpeellinen kaikille sanoo omistajat! Ei olla oikeastaan tehty ollenkaan Nome juttuja Sagan kanssa nyt talvella. Mökillä muutama viikko sitten tuli muutama dami heitettyä hankeen ensi kertaa pitkästä aikaa.

Sekä nome- että WT kokeissa on koiran maltti ja hallinta erittäin tärkeässä asemassa. Riistaa tai dameja heitellään ja muut koirat noutavat, mutta voi olla että itse joutuu odottamaan. Siloin ei auta piippaaminen ja hihnassa riehuminen.

Otettiin kukin vuorotellen samantyyppisiä harjoituksia, kukin oman koiran tasolla. Saavuimme Sagan kanssa hieman myöhässä treeneihin, ja neiti meni jo parkkiksella ihan ylikierroksilla kun näki kaverit ja dameja joita heiteltiin sinne tänne. Jo parkkiksen yli käveleminen osoittautui hyväksi hihnankävely treeniksi kun toinen oli niin intoa täynnä. Neidillä on muutenkin ollut viime aikoina jotain 2,5 vuotis uhmaa, joten nyt oli hyvä tilaisuus vaatia kunnolla käyttäytymistä. Ollaan lähiaikoina vain treenattu tokoliikkeittä, hallissa ja kaikki tokohärpäkkeet mukana. Silloin Saga tunnistaa tilanteen. Mutta nyt mentiin muina miehinä vain jonnekin ulos missä tapahtui paljon kivaa.

Omaa vuoroamme odotellessa, koitin ottaa pätkiä nomeseuraamista Sagan kanssa, mutta ai että kun nuo mustat trimmaamattomat korvat olivat vain koristeena. Joko neiti juoksi poikittain edessäni tai sitten oli lähdössä jonnekin ihan muualle. Tästä lähdettiin sitten tositoimiin. Ensimmäisenä käveltiin (tai yritettiin...Matte käveli ja tuo duracell tapaus pomppi vieressä) keskelle nurmea. Dami heitettiin kuonon edestä markkeerauksena, mutta ei päästetty koiraa noutoon. Sen sijaan ohjaaja haki damin, palasi koiran viereen ja toinen henkilö tuli ottamaan damin ohjaajalta. Muutaman kerran Saga nykäisi kun oli lähdössä hakemaan damia, mutta jäi kuitenkin nätisti istumaan paikalleen. Ainoa asia mikä jouduttiin uusimaan oli damin antaminen toiselle henkilölle (vertaa riistan antaminen tuomarille esim taippareissa). Saga ei ollenkaan halunnut toisen henkilön ottavan hänen damin pois, ja hyppi sitten sen perään. Toisella kerralla istui sitten suhteellisen hyvin paikallaan.

Toisena tehtävänä oli luoksetulo keskellä "damimyrskyä". Häiriöluoksetuloja ollaan treenattu aika paljon, mutta en ollut ihan satavarma ettei neiti jäisi miettimään ottaako damin mukaan matkaan tai ei. Eli koira istumaan, ja itse kävelin kentän toiselle laidalle. Koira kutsuttiin luokse ja sen edetessä ohjaajaan luo heiteltiin dameja sen edestä ja ympäri. Tästä Saga kuitenkin selvisi oikein hienosti, ei edes vilkaissut dameja! Tässä vaiheessa alkoi jo sitä keskittymiskykyä löytyä, ja pystyin kävelemään tehtävälle ja sieltä pois neiti suhteellisen hyvässä hallinnassa. Ei hän vieläkään tosin ollut kanssani samaa mieltä siitä ettei tänään noudettaisi dameja, mutta kuunteli ainakin hiukan käskyjä. Tehtävien ohessa tein koko ajan lyhyitä nome seuraamispätkiä jotta saisin neidin kuulolle. Tätä(kään) ei tietysti talvella olla treenattu niin paljon, mitä nyt neiti on kulkenut pari metriä sivulla lenkeillä kun ihmisä tulee vastaan. Mutta nyt sai laittaa kaikki aivosolut töihin, ja kyllä neiti pysyi lopuksi ihan hyvin vieressä vaikka muut teki omia tehtäviä.

Viimeinen tehtävä oli kävellä pisteestä A pisteeseen B, ja takaisin, koira vapaana ja toisen henkilön heitellessä dameja ympäri. Tässä vaiheessa huomasi koirien hyväksyvän etteivät pääse tänään noutamaan. Kaikki kävelivät oikein hyvin enemmän tai vähemmän vieressä ja antoivat damien olla. Saga oli vissiin tässä vaihessa älynnyt tämän olevan hallintatreeni, sillä meidän vuoron tullessa hän seurasi just eikä melkein vieressä, melkein tokoseuraamisessa, pitäen koko ajan kontaktia minuun.

Tällaisia treenejä porukassa pitäisi olla useammin! Oli aivan mahtavat treenit ja tuli just oikeaan saumaan. Seuraavana päivänä minulla oli flatti joka odotti kun käskettiin, eikä hiipinyt omia matkojaan, ja tuli heti kutsuessa, eikä nuuskinut ensin valmiiksi ja sitten luokse. Valitettavasti tällaiset prushallinta treenit jää uein unholaan, kun tekee noutoja ja palautuksia ja tokoliikkeitä. Halinta ja maltti on kuitenkin kaikkien kisakoirien, lajista riippumatta, kaiken A ja O.


Onko teillä muilla ollut tämäntyyppisiä malttitreenejä? Tai onko hyviä ideoita maltti ja hallintatreeneihin?