Sivut

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita




Lauantaina tokotreenimme peruuntuivat joten sovimme flattituttavamme Svean, ja hänen emäntänsä kanssa, lenkkitreffit Nuuksioon. Taivaalla oli tummia pilviä ja matkalla alkoi tihkua vettä. Perillä kuitenkin sade lakkasi ja uskalsin ottaa kamerankin mukaan lenkille kokeilemaan uutta putkea. 
Nuuksion metsän parkkiksella ilmeni että emme olleet ainoat kellä oli lenkkisuunnitelma mielessä. Paikalla oli myös flatit Danny ja Messi omistajansa kanssa,Vappu hoitoflatti mukanaan. Viiden mustan voimalla alkoi seikkailumme Nuuksion metsän läpi. 


"Sisko ja sen veli, Svea ja Messi uintihommissa."

*Saga kastui*

                                                                    *yksi musta*

Kaikki mustat nauttivat kun metsässä ei ollut ketään muuta ja saivat kirmata ihan miten halusivat. Mitä nyt Messi rakastui Sagaan ja yritti epätoivoisesti voittaa neidin sydämen, mutta ei saanut kuin rukkasia ja haukkuja takaisin. Muuten kahdet urokset ja kolmet nartut tulivat hyvin toimeen keskenään. Kahden taitavan "metsäoppaan" kanssa, jotka tunsivat metsän kuin omat taskunsa, tie kulki yli kallioiden ja jokien, läpi metsän ja pusikoiden. Noutajien suuresi iloksi matkan varrella oli myös lampi. 



                                                                  *pojat kiusaavat tyttöjä*

Olen kyllä aivan rakastunut tähän uuten putkeen! Zoomaa hyvin ja lähelle, ja sen kanssa saa hyvin tarkkoja kuvia otettua. Varsinkin mustia koiria kuvatessani huomaan, että vaikka kohde on liikkuva ja kaukana, tarkkuus on niin hyvä että silmätkin erottuu koirasta. 

*Svea ja Saga*

*trimmaamaton, märkä ja väsynyt Saga*

                                                      *Vasemmalta Danny, Messi, Vappu, Svea ja Saga*

Menoa ja meinikiä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti, kun koko lauman voimin tallustettiin noin puolitoista tuntia metsässä. Onneksi ei satanut, mutta kosteaa oli ja kaikille emännille tuli kunnon hiki. Koirat olivat lenkin jälkeen väsyneitä, märkiä ja likaisia, mutta onnellisia! Ihanaa nähdä sitä iloa kun lajitoverit saavat rauhassa kirmata ja leikkiä!

*kosteaa oli!*

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Joulukuvien ottamisen jalo taito



                                                                                *"Unohda koko joulu, nyt mulle riitti!"*

Viikonloppuna oli pakko tutustua uuteen putkeen joka tuli viikolla. Sääennustuksien lukemisen jälkeen päätin samalla napata joulukuvia jos ei saadakaan valkeaa joulua. Lauantaina olin yksin napsimassa muutaman kuvan, lähinnä etsiäkseni hyvää kuvauspaikkaa ja ideoita kuviin. Sunnuntaina ei ollutkaan aurinkoa, joten kuvat ovat hieman tummia. Mutta koska N oli töissä koko viikonlopun sain esittää koirankuvauksen jalon taidon kälylleni. Minä siis yritin selittää millaisen kuvan halusin, saada Sagan käyttäytymään niin kun halusin ja kälyni sai olla kameran takana kuvaamassa. Ei ollut mikään maailman helpoin tehtävä!

 Ensiksi piti löytää sopiva kuvauspaikka. Sitten tallustella sinne pilaamatta lunta ja saada koira oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Samalla piti tietysti keksiä motivii joka on koiran kannalta helppo toteuttaa mutt akuitenkin hauksa eikä tylsä ja liian "tavallinen". Tässä muutama "deleted scenes" kuva:






Koirien joulukuvaus on siis jalo taitolaji johon tarvitaan aikaa, kärsivällisyyttä ja paljon nameja koiralle! Varsinkin mustan koiran kuvaus ei ole mikään helpoin homma, erityisesti silloin kun mukana on henkilö joka ei koskaan ole kuvannut koiria, mutta hauskaa oli ainakin! Emme kuitenkaan huhkineet ihan turhaan lumessa, tulihan muutama hyvä otoskin. Ja sainhan lauantainakin auringossa otettua pari kiva kuvaa.  Lopuksi vielä muutama onnistunut kuva, josta yksi pitäisi saada jolukorttimateriaaliksi.






Mikä on sinun suosikkisi? Jokin joka sopisi erityisen hyvin joulukorttimateriaaliksi? Oma suosikkini on valon takia toinen näistä onnistuneista kuvista. Ensimmäisestäkin voisi saada hyvän lisäämällä jokun tumman, tunnelmallisen raamin ympäri.





torstai 10. marraskuuta 2016

Kuuraparta, tuiskutukka, lumiviitta harmaasukka



Ihana kamala pakkanen on tullut, ja tuli muuten aika nopsaan! Itse rakastan talvea ja lunta ja onneksi koira jakaa tunteeni. Jos siis näette jonkun hullun koiran ja sen vielä hullumman omistajan hyppivän ja riehuvan lumihangessa niin se ollaan me! Ainahan se talven jäätäv viima ei ole niin ihana, mutta niin kauan kuin on lunta maassa, en voi valittaa. Voin hyvin lähteä iltapimeään remilenkille Sagan kanssa vain nauttimaan lumesta, sen tuomasta valosta ja ihanasta hiljaisuudesta.


Talvella pääsee tietysti myös tekemään hankitreeniä ja lumiset nometreenit ovatkin ihan parhautta jos tuolta mustaturkkiselta kysytään. Kävinkin tässä muutama päivä sitten pelloilla heittämään dummeja lumeen. Silloin ei tosin ollut näin ihanaa lumihankea, mutta hieman valkoista kumminkin. Ei olla taippareiden jälkeen sen kummemmin treenattukaan nomea, vaan neiti on saanut pitää välikauden ja kasvattanut turkkia takaisin samalla. Tehtiin sitten muutama markkeeraus, ja koitettiin vähän ohjauksiakin.


Ei olla ohjauksia oikeastaan kunnolla vielä treenattu, mutta tehdään siihen liittyen aina välillä helpohkoja harjoituksia vaihtelun vuoksi. Saga markkeerasi oikein hyvin, palautuksissa tosin oli taas parantamisen varaa. On se kumma kun nuo palautukset heti kärsii jos ei vähän aikaan tehdä mitään. Muuten paketti kyllä pysyy kasassa, mutta luulee aina voivansa omistaa dummyt/riistat jos on vähänkin taukoa näistä hommista. Siinä sitten hiottiin vähän palautuksia, kunnes sain taas dummyn suoraan käteen.



Nyt toivotaan vaan että lumi pysyy maassa, silä tänään tämä kauan odotettu ihanuus, eli uusi putki kameralle, saapui perille!


 Nyt odotetaan vaan viikonloppua että pääsen kuvaamaan ja kokeilemaan uutta putkea!

Oikein mukavaa loppuviikkoa kaikille!