Viimeisessä
Flattiviestissä (Flattien oma rotulehti) luin artikkelin siitä, miksi flatti
joka ennen oli niin tuttu näky metsästyskokeissa, ei enää ole yhtä tavallinen
siellä. Asiaa on pohdittu jo jonkin aikaa monelta eri kantilta ja syitä on
monia. Mutta treenatessani riistojen kanssa varsinkin yksi syy tuli mieleeni.
"Eihän se välttämättä ole kaikille niin kivaa kantaa kuolleita lintuja
mukanaan ja heittää metsään". Seisoessani peltojen laidalla, muutama
kuollut varis kädessäni, katsellessani ihmisiä, jotka kävelivät koirineen tai
yksin valkoisissa lenkkareissaan pelloilla tuli väistämättä tunne, että
täytyyhän sitä olla hiukan hullu tehdessään tätä. Samalla mietin muita syitä
flattien metsästyskoekatoon, sekä muutenkin harrastuskoirana.
Ihmiset
muuttavat yhä enemmän kaupunkeihin, taloja on paljon ja tiiviisti. Moni sanoisi
jo tässä vaiheessa, että ihminen on vieraantunut luonnosta. Lähimmässä metsässä
on kymmenen puuta, muuten se hakattiin alas ja rakennettiin leveä kuntobaana
hiihtolatuineen. Koirat tulee olla kytkettynä tai muuten saat kuvasi
facebookiin asuinpaikkakuntasi ryhmään ja syyttelyt, että kiinnipitolaki on
olemassa, jonka jälkeen kaikki kukkahattutädit miettivät miten ihmeessä porukka
voi olla niin tyhmiä, että päästävät koiransa vapaaksi koska löytyyhän
koirapuistot. Jos vielä alkaisi heittämään kuolleita lintuja ympärilleen saisi
varmaan ilmoituksen eläinrääkkäyksestä. Näin hieman kärjistettynä. Toki, moni
flatti-ihminen asuu maalla, juuri tästä syystä. Flatti tarvitsee tilaa ja
vapautta juosta ja varsinkin jos haluaa treenata kunnolla, täytyy treenimaastoa
löytyä. Mutta myös moni, itse mukaan lukien (vaikka se maalle muutto olisi
harras toive) asuu niin ikään kaupungissa. Tilaa treenaamiseen kunnon maastossa
on vähän ja varsinkin näin korona-aikaan ovat metsät täyttyneet ihmisistä. Myös
ne reitit, jotka luulit, ettei moni muu löydä. Usein täytyy olla valmis ajamaan
pitkiäkin matkoja (noh, tähän kyllä moni koiraharrastaja on tosin jo tottunut)
löytääkseen hyviä maastoja. Henkilökohtaisesti nome treenimme on ollut hiukan
haasteellista tehdä, varsinkin näin korona-aikaan, koska erittäin usein
tehdessäsi pitkää linjaa tai hiukan isompaa hakuruutua, tulee joko vastatehty,
uusi tie vastaan kesken reitin, tai sitten tulee ihmisiä ja koirakkoja
vastaan nurkan takaa juuri kun olet lähettämässä koiran.
Ajanpuute
voi myös olla iso syy. Flatti on ihana ja monipuolinen koira, mutta kaipaa
treeniä ja kehittyy jokseenkin hitaasti. Pitkän työpäivän jälkeen, kun lapset
on haettu ja ruokittu, sekä omat rästityöt tehty, pitäisi vielä ajaa monta
kymmentä kilometriä keskelle metsää heittämään kuolleita lintuja. Onhan
siinäkin oma urakkansa. Tätä pitäisi sitten jaksaa tehdä monta vuotta, vaikka
ehkä toisella rodulla pääsisi helpommalla ja nopeammin kokeeseen. Helpommalla pääsee
esimerkiksi pystyttämällä rally-toko kylttejä takapihalle tai tehdä nose-work
etsintöjä.
|
Flatti- kaunis metsästyskoira vai kuolleita eläimiä rääkkävä kapistus?
|
Nämä ovat
omia pohdintojani (hiukan kärjistettynä) siitä, miksi flattia ei enää samalla
tavalla näy metsästyskokeissa. Tosin tämä on omasta mielestänikin harmi. Flatin
kiehtovuus on omasta mielestäni nimenomaan sen dual-purpose käytössä. Miten se
aamupäivällä voi olla kauniina näyttelykehissä vain ollakseen mitä mainioin
metsästyskoira illalla. Olisi todella harmi, jos flattikin jakaantuisi näyttö-
ja käyttölinjaisiin niin kuin moni muu rotu (ja kyllä, tätä on nyt jo
valitettavasti havaittavissa). Vaikka en itse aktiivisesti osallistu
metsästyskokeisiin (koska osaamaton ohjaaja, mutta ehkä vielä joskus
tulevaisuudessa osallistun) minusta on ihanaa treenata koiria niille
rodunomaisilla asioilla, johon ne ovat jalostettu. Flatti on metsässä kuin
kotonaan ja tekee mielellään työtä käskettyä. Onhan sitä vaan niin kaunista katsella.
Onko sinun koirarotusi jakautunut käyttö- ja näyttölinjaisiin? Minkä valitsit ja miksi?
PS: Karsea tämä bloggerin uudistus! Pahoittelut siis, jos kuvat ovat ihan vinksinvonksin.