Patoamista seuraamiseen

Seuraaminen ja se katsekontakti. Ihme että jos toinen toimii niin toinen jää pois. TOKOssa seuraaminen on, ja on ollut, meille Sagan kanssa haastavin liike. Ei sitä ettei neiti seuraisi, hän tassuttelee oikein nätisti just oikeassa paikassa käskystä, mutta katsekontakti uupuu. Yhdessä vaiheessa luulin meidän jo ylittäneen tämän esteen kun neiti piti kontaktin muutaman askeleen verran mutta ei. Se on vaan liian tylsää hommaa Sagan mielestä. Ottaa kyllä käskystä kontaktin muutaman sekunnin ajan, mutta heti jos on muita häiriöitä ympärillä niin kontakti tippuu. Ollaan yritetty nameilla, leikillä ja vaikka millä keinoilla, mutta ei vaan toimi…

Mutta nyt toivon että olemme löytäneet ratkaisun ongelmaamme! Edellisellä TOKO treenikerralla kokeiltiin ns. patoamista tai jännittäytymistä. Meidän erittäin ahneelle neidille kokeiltiin ensin namin kanssa ja sitten lelun. Harjoituksen voi tehdä yksin, mutta alussa on helpompi olla avustaja mukana. Lyhyesti sanottuna, yksi pitää koiraa pannasta kiinni kun toinen joko laittaa namin maahan näkyviin pienen matkan päähän, tai pitää sitä kädessään. Sitten “yllytetään” koiraa hakemaan namia. Ensin koira riuhtoo ja yrittää namin luokse mutta pian paitsi alkaa jännittäytymään niin että on paikallaan, hännänheilutus melkein lakkaa ja suu menee kiinni. Tässä harjoituksessa on tärkeää osata lukea koiraa (mikä ei ole niin helppoa!) koska alussa tuo jännittäytymisen hetki voi kestää vain murto-osan sekunnista, ja on tärkeää vapauttaa koira juuri oikealla hetkellä.

 

Tätä harjoiteltiin ensin Sagan kanssa leikin ohella kun oli muutenkin vire tarpeeksi korkealla. Nyt ollaan harjoiteltu lelulla ja vähitellen yhdistetään sitä seuraamiseen. Toiveena olisi että tämä auttaisi keskittymistä kun haetaan kontaktia!

Yksi käytännön harjoitus miten ollaan yhdistetty patoamista ja seuraamista on seuraava(meillä narupallo toimii parhaana leluna): Ensin pari patoamisharjoitusta, jonka jälkeen härnään Sagaa pallolla jotta vire nousisi. Sitten käsken istumaan, menen itse viereen ja laitan pallon kainaloon niin että Saga näkee sen, mutta ei saa kiinni. Sitten annetaan seuraa käsky, ja kun koiraa jännittäytyy taas katse palloon/ohjaajaan niin vapautetaan ja palkaksi kunnon leikki. Emme ole siis vielä kokeilleet mitään liikkumista, mutta ensimmäistä kertaa voin sanoa että pikku-neitimme oli innokas ja iloinen seuraamis harjoituksen jälkeen! Muuten neiti tylsistyy helposti ja yleensä vire on sitten ollut sen mukainen näiden harjoitusten jälkeen.

Onko joku muu kokeillut tätä kikkaa seuraamiseen tai johonkin vastaavaan liikkeeseen? 

Muuten alkaa ALO luokan liikkeet olla aika mallillaan. Luoksepäästävyyttä täytyy vielä harjoitella, neiti kun yleensä hyppää syliin ja antaa valtavat pusut kaikille uusille tuttavuuksille. Hyppy on ollut yksi meidän vahvimpia liikkeitä, mutta nyt yhtäkkiä neiti on alkanut kieltää esteellä. Ei mitään tietoa miksi, käsimerkillä hyppää aina mutta ilman sitä jää viereeni ihmettelemään. Olisiko tähän mitään ideoita miten saisi vanhan innokkuuden treenattua takaisin? Paikkamakuu ja jäävät sujuvat oikein mallikkaasti juuri nyt, joten kunhan saadaan tuo seuraaminen mukaan niin eiköhän tämä tästä!

Huhtikuun puolessa välissä on Espoon Agimestassa Mölli TOKO johon olemme vähän miettineet jospa uskaltaisimme osallistua. Saa vähän tutustua TOKO kisoihin ennen “oikeita” kisoja. Luultavasti osallistumme Mölli ALO luokkaan, jossa siis saa palkata koiraa namilla jokaisen liikkeen jälkeen. Ajattelin että tämä sopii meille molemmille TOKO aloittelijoille hyvin ensimmäiseksi kisa harjoitukseksi!