Sivut

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Oman elämänsä miss dramaqueen

Nyt on vihdoinkin kunnon talvi ja lumi saapunut myös Suomen maiden ylle! Tämä on myös tarkoittanut ihan kunnon pakkasia, joka tälle talvea ja pakkasia rakastavalle henkilölle jopa melkein ollut vähän liikaa. Saga ei tosin ole sen enempi välittänyt pakkasista, kahtena kymimpinä päivinä hän tuli oikein innokkaasti sisälle, mutta ei ole muuten reagoinut kylmyyteen hirveästi.



Tosin pakkaset ovat myös saaneet neidin sisäisen draamaqueenin esille. Kuka siis tarvitsee salkkareita, saippuaoopperoita tms, kun on oma draama-flatti talossa? Neidille jää helposti paakkuja anturoiden väliin, mikä tietysti ei tunnu hirveän mukavalta. Kun ne ovat olleet tassuissa tarpeeksi kauan tai niistä ovat tulleet tarpeeksi isoja, alkaa draama. Ensin neiti ontuu oikein kunnolla yhtä etujalkaa, mukkes on löytänyt sopivan istumapaikan (ensimmäinen kerta kun teki tämän hyppäsi sydän kurkkuun ja olin melkein heti soittamassa eläinlääkärille!). Sitten neiti istuutu kuono minua päin, isoine surullisine silmineen ja heiluttaa tassuaan minua kohti että "matteeee, tule auttaamaaan, täällä on luntaaa"! ja tietysti matte rientää apuun, ja kun paakut on poistettu, on elämä taas yhtä hymyä, ja matka jatkuu.



Onneksi on sää nyt hieman lauhtunut, niin ettei lumi jää yhtä helposti tassuihin kiinni. Olemme leikanneet tassunkarvat, ja anturoiden väliset karvat, mutta kuitenkin se lumi ja jää vain juuttuu sinne anturoiden väliin. Tämän lisäksi alkoivat anturat olla hieman kuivat ja halkeilivat hieman, joten päätin hankkia tassuvahaa neidille. Tämän lisäksi tilasin myös lampaanrasvaa jota neiti nyt saa ruoan sekaan. Näistä kahdesta on ainakin ruokaan lisätty rasva auttanut anturoiden pehmentämiseen ja energian saantiin, mutta tuohon tassuvahaan en ole aivan vakuuttunut. 



Ostin siis Mustista ja Mirristä Maxim tassuvahaa, jonka pitäisi suojata anturoita ja estää paakkujen syntymistä anturoiden väliin. Vahaa oeln laittanut anturoihin ennen jokaista pitkää lenkkiä päivittäin. Voi olla että se suojaa anturoita hiekalta ja jäältä yms, mutta paakujen syntymiseen en huomannut mitään apua. Niitä syntyy samaan tahtiin kuin ennen. Olen kuitenkin laittanut tätä vahaa päälle jotta anturat saisivat hieman suojaa, varsinkin nyt kun tiet ovat hiekoitettuja.



Sään lauhtuminen ja lumen lisääntyminen on tosin myös auttanut tähän ongelmaan, ja viimeisinä päivinä meidän duracell-flatti onkin kirmannut kaikki lumihanget läpi ilman mitään tassuongelmia. Toivotaan siis että pahimmat pakkaset tuli ja meni niin saadaan kaikki nauttia tästä ihanasta lumesta!


Miten teidän karvaturrit ovat sevinneet paukkupakkasista? Onko ollut sisäpäiviä tai välittävätkö he ollenkaan?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kävit piipahtamassa! Terkkuja ja kommentteja saa mielellään jättää! :)