Hyvänolon TOKOtreenit

Pitkästä aikaa TOKOn treenipostausta! Näistä onkin vierähtänyt tovi kun ei ole ollut kuvamateriaalia, mutta nyt piti ottaa kamera uusine putkineen hallille kokeiluun. Alkuviikosta olimme siis Mariannen ohjatuissa treeneissä. Paikan päällä ilmeni kuitenkin pieni katastrofi. Olin unohtanut tokoliivin kotiin! Kauheat vieroitusoireet tuli, mutta jollain tavalla sain palkat ja pallot yms mahtumaan housuntaskuihin.

                                                                     *missä ruutu?*

Sagan kanssa keskitytään nyt ainoastaan VOI luokan liikkeisiin. Tehtiin aluksi ruutua jotta neiti saisi pahimmat höyryt poisjuostua. Tätä ei olla pitkään aikaan tehty, joten autettiin ruudun bongaamista namikupin avulla. Palkan jälkeen seis käsky ja taas palkka. Aluksi käskin myös maahan mutta maahanmeno onkin niin vahva, että jätin sen pois ja palkkasin pelkästä seisomisesta kun alkoi ennakoida. Hienosti  Saga bongaa vaikeammatkin ruudut ja juoksee hyvällä vauhdilla. Paikka tosin välillä hakusessa. Haluaa jäädä turhaan eteen ilman namikuppia, joten tätä pitäisi vielä vahvistaa. 

Voittajaluokassahan ohjaaja kävelee ruutua päin koiran mentyä maahan ruudussa, kääntyy ja kävelee sen edessä ja takaisin lähtöpaikalle. Matkalla takaisin tulee kutsua koira viereen seuraamaan. Tätä harjoiteltiin vielä erikseen. Aluksi vauhti luoksetulossa oli hieman hidas, mutta kun vaihdoin seuraamiskäskyn sivulle käskyyn alkoi vauhtiakin tulla lisää.

Tämän jälkeen katsottiin jääviä liikkeitä. Tämä mukamas voittajaluokkaan valmistautuva ohjaaja oli tyystin unohtanut että jäävät tehdän L-muodossa! Tämä aiheuttikin ensimmäiseksi muutaman harmaan hiuksen, miten pitikään kävellä, mutta loppujen lopuksi ohjaajakin selviytyi haasteesta! Sanomattakin selvää että koira osasi sen paremmin kuin ohjaaja... ;) 

Jäävissä uutena asiana tulee myös koiran nappaaminen mukaan seuruuseen kun ohjaaja ensin on kävellyt toiselta puolelta ohi. Tämä meni muutaman kerran jälkeen oikein hyvin! Pari kertaa myös kävelin ohi ilman että koiran piti seurata, jotta ei alkaisi ennakoimaan. Saga oli hyvin kuulolla, pysähtyi hyvin ja tuli reippaasti mukaan seuruuseen käskystä. Nyt sitten "ällää" treenaamaan enemmän!

Lopuksi katsottiin paikallaoloa ja kaukoja, jotka alkavat olla ihan hyvällä mallilla. Vielä mennään namikäden avustuksella koiran vieressä, mutta maahana-seiso vaihto sujuukin jo ilman namia pelkällä käsiavulla. Mutta tassut pysyy hyvin paikallaan. Otettiin ensimmäistä kertaa myös istu-seiso-istu vaihtoja. Istuminen osoittautui hieman mutkkikkaaksi kun intoa riitti niin paljon ettei oikein malttanut. Mutta kunhan sai neidin rauhoittumaan nämäkin alkoivat sujua. 

Kaikenkaikkiaan oli oikein mukavat "hyvänolon treenit"! Saga oli hyvin kuulolla ja jaksoi hyvin. Seuraaminen meni pätkittäin surkeasti ja pätkittäin hyvin, mutta sehän onkin meidän ikuisuusmurhe... Vaikka se kyllä on hitusen edistynyt! Nyt ainakin näkyy valoa tunnelissa, ennen tarvottiin pilkkopimeässä.

                                                                       *Saga ja Hertta*

Voittajaluokassa olen muuten huomannut uuden murhekryynin. Olen aina treenannut ilman silmälaseja, koska se on mielestäni mukavampaa. Näen myös ihan ok ilman laseja kunhan en lue mitään. Nyt alkaa tosin voittajaluokan liikkeet olla niin kaukana että ei näkö enään riitä, vaan täytyy tottua lasien käyttöön myös treenien aikana. Tällaisten isojen pulmien kanssa me taistelemme. ;) Ei ole helppoa olla likinäköinen!


                                          Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!