Pitkästä aikaan treenipostausta! Kuvia tällaiseen on uupunut jo pidemmän aikaan, mutta nyt päätin raahata kameran mukaan hallille ja nakittaa jonkun ottamaan meistä kuvia (kiitos Tina ja Jenny!).
Kuten aiemmassa postauksissa olen kirjoittanut, on Sagalla ollut treenimotivaatio pahemman kerran hukassa. Nyt olemme sitten pidemmän aikaan "höntsäilleet", leikkineet ja tehneet helppoja ja hauskoja juttuja kentällä, jotta saisimme motivaation takaisin. Tämä on onneksi auttanut hieman, joskin itse joudun taas katsomaan itseäni peilistä, että Saga ei vaan kestä pitkiä "hiomistreenejä". Hänelle sopii parhaiten lyhyet ja ytimekkäät treenit korkeassa vireessä ja esimerkiksi lenkin alussa tehdyt jutut. Taas opimme lisää. Viime treenikerroilla olen valinnut pari-kolme liikettä jotka olen pilkkonut osiin niin, että ollaan treenattu lyhyesti sitä mitä Saga osaa huonoiten. Tämän jälkeen aina jotakin helppoa väliin ja hurjat bileet pystyn kun menee hyvin.
Maanantaina meillä oli treenit Mariannen valvovan silmän alla, jolloin valitsin ohjatun noudon ja tunnarin treenattavaksi (luoksetuloa ei eihditty). Noudossa oli suuntien vahvistaminen teemana. Yksitellen Saga osaa suunnat, mutta kun mukana on häiriöitä niin neiti muuttuu epävarmaksi, että missä se kapula olikaan. Hyvin saatiin kiinni tästä, ja vaikka oikea kapula oli kummasti piilossa koko ajan, minut yllätti Sagan energisyys ja korkea vire joka kantoi koko treenin läpi. Ihanaa huomata, että ollaan saatu tulosta, nyt kun osaisi olla pilaamatta sitä.
Tunnarissa Sagalla on jokin omituinen asenne. Neiti osaa liikkeen aivan hyvin, mutta kun liike tehdään kokeenomaisesti hän menee kapuloille "hällä väliä" asenteella ja nappaa ensimmäisen parhaan suuhunsa. Jos itse vien kapulan, tai seison aivan neidin takana ja kiellän jos edes vähän yrittää napsia toisia kapuloita, liike menee kuin tanssi. Jokin kikka kuusitoista pitäisi siis tähän keksiä. Muuten Sagalla oli tosiaan vire ja motivaatio korkealla koko treenin ajan, mikä oli meille jo iso onnistuminen!
Simon kanssa ollaan treenattu paljon hallintaa ja keskittymistä. Hän on tarvinnut paljon aikaa, ja olenkin monelle sanonut, että nyt vasta alka olemaan sellainen fiilis että Simolla loksahtaa palaset paikoilleen ja hän ymmärtää mitä häneltä vaaditaan treeneissä. Toki meillä on vielä paljon tekemistä ennen kokeeseen menoa, mutta edistystä on tapahtunut paljon, varsinkin keskittymisen ja hallinnan suhteen!
Mariannen kanssa keskityimme noudon loppuosaan, eli sivulletuloon kapula suussa. Simolla on todella hyvä kapulanpito, mutta en ole saanut tyyppiä liikkumaan metriäkään kapula suussa. Toki hän lähtee noutoo, mutta jos laittaa kapulan suuhun ja pyytää luokse ei ole liikkunut senttiäkään. Selitin tämän Mariannelle joka pyysi meitä näyttämään miten yleensä teemme. Varmaan arvaatte mitä tapahtui?! Simo nousi kutsusta, kapula suussa, ja tuli luokseni aivan kun ei olisi eläessään muuta tehnyt! Ainakin saimme makeat naurut... Sivulletulo tekniikkaa tehtiin sitten muutaman kerran niin, että Simolla oli kapula suussa, menin hännänpäähän seisomaan ja pyysin sivulle. Tästä siirryimme sitten luoksetuloon niin, että Marianne piti Simoa ja laittoin kapulan suuhun juuri kun kutsuin luokse. Siitä sitten hieman avustettuna otin pikku-miehen siivulle. Ottaen huomioon ettei tyyppi ennen ple liikkunut ollenkaan kapula suussa, tämä meni aivan mainiosti! Vielä kaipaa apua perusasentoon tulemisessa, mutta eiköhän sitäkin saada piakkoin vahvistettua.
Tämän jälkeen siirryimme merkin kiertoon. Olen aikaisemmin tehnyt Simolle merkin kiertoa namikuppi kierron takana, mutta tyyppii on alkanut jyräämään tötsän yli heti namin napattua. Lelulla on sama ongelma. Nyt yritimme ihan kädellä ohjausta, mutta Simo on niin namikädessä kiinni, ettei nähnyt koko tötteröä. Koitettiin laittaa muutama kapula tötterön taakse esteeksi, ettei pääsisi kiertämään niin tiukast, mutta samalla seurauksella. AInakin tuli naurettua melkein kyyneleet silmissä tälle tohelolle.
Aikamme loppui valitettavasti kesken, mutta edes Marianne ei keksinyt tähän hätään muuta keino kun, että otatan merkin sisään olohuoneeseen ja odotan josko Simo tarjoaisi kiertoa edes vähäsen itsestään. Tästä sitten liike pitäisi rakentaa uusiksi, jotta Simokin pääsisi jyvälle ettei namin bongaus ollut se ainoa tehtävä tässä. Jos teiltä löytyy treenivinkkejä tämän suhteen niin otan ilolla vastaan!
Halilla kuvatessani huomasin, että liikekuvista ei tullut mitään. Koitin vaihtaa asetuksia manuaalisesta sportti modiin, ja vaihtaa vlaistuksen asetuksia, mutta mikään ei auttanut. Onko ideoita mikä voisi olla pielessä? Tai eikö kalusto vaan riitä? Käytössä on ihan perus Canon EOS 1100D ja Canon EFS 55-250mm putki. Simon kuvat antavat vähän osviittaa miten suttuisia liikekuvista tulee, ja olisi kivaa saada muuta kuin istumakuvia treeneistä.
Halleilla on aina kauhean huono valaistus! Mulla on aina ISO-arvo vähintään 1000 (kuvat alkaa kohista jos paljon tästä nostaa) ja aukko pakko olla maksimilla, 1.8-2.8 välillä riippuen mitä putkea käytän. Syväterävyysalue on tällöin tosi pieni, mikä nopeiden koirien kanssa taas johtaa epätarkkuuteen kun koira ehtii tarkennuksen jälkeen liikkua. En tykkää sisäkuvauksesta :D
VastaaPoistaVoltille sain kivan kierron, kun tein tarjoamisen kautta, eli odottelin vaan mitä se tekee tötsän kanssa ja palkkasin kaikki kiertoa liippaavat toiminnot (tötsän lähestyminen, sen taakse meno ym). Tassulla ja naamalla läimimiset jätin palkkaamatta. Isolle koiralle toi matala kartio voi olla vaikea hahmottaa. Aidanille oli apua siitä kun opetin kierron ensin katulampuilla ym tolpilla, joita ei voi ylittää, vaan on pakko kiertää :D Kartiota voi sitten välivaiheessa laittaa myös jonkun korokkeen päälle, että se on koiraa korkeampi (isohko kivi, puupölli tms), ja vähitellen siirtä maantasoon.
Kiitos vinkeistä! Tuota tolpan kiertämistä voisi tietysti kokeilla!
PoistaJa ei muuten kuulu sisäkuvaus myöskään minun suosikkeihin, pakko vaan olisi saada jotain järkeviä treenikuvia välillä. Siis muuta kuin istumista. 😂
Sanopa muuta - jos olisi hirveästi rahaa, voisi tietty ostaa superkalliit ja valovoimaiset putket ja kamerat :)
PoistaTuli vielä mieleen, mä jossain vaiheessa pidin törppöä sen kierrettävän tolpan edessä, ehkä siitäkin oli vähän apua kierron ja törpön yhdistämisessä erään ison herneaivon päässä..