Pentutreffit!

Heips taas!

Aina kun ottaa koiran voi olla mukavaa jos kasvattaja tai jouku muu samasta pentueesta asuu lähistöllä, että vähän voi seurata pentujen kasvua ja verrata käyttäytymistä, antaa treenivinkkejä yms. Meillä on käynyt sellanen tuuri että vaikka Saga on Joensuusta hankittu, niin hänen veljensä Morris asuu niin lähellä kun Helsingissä!

Aina välillä tilaisuuden tullen pidämme sitten pentutreffit ja siskokset pääsevät metsään kirmaamaan ja riehumaan toistensa kanssa. Tänään sitten Saga pääsi leikkimään ihanan Morris veljensä kanssa taas, ja kyllä se ilo ja riemu oli suuri! <3 Täytyy kyllä sanoa että vaikka Saga leikkiikin hyvin muiden koirien kanssa, niin kyllä se oman veljensä kanssa leikkiminen on jotain aivan muuta! Yleensä noin kaksi tuntia(ainakin!) Saga ja Morris jaksavat vetää mäkeä ylös ja alas ja välillä kuperkeikkaa... On sitä iloa katsella kun ne niin iloisesti leikki! :)

Kaksi flättiä= pakko saada keppi omaksi!

Oik. Saga ja vasemalla Morris :)

Hippaa on kivaa leikkiä metikössä!!

Sisko ja veli <3

Siskoksilla oli ennen vähän kokoeroa, niin kuin yleensä nartulla ja uroksella, mutta nyt näytti kokoero tasaantuvan. Saga on kai hieman kasvanut korkeutta sitten viime kerran ja Morriksesta on tullut hieman sirompi herrasmies. Mutta hyvin tasavertaisia ne ovat leikeissä, molemmat rakastavat juoksemista ja painimista toinen toisen päällä, mutta kumpikaan ei ole koskaan satuttanut toista vaikka meno on niin hurjaa! :) Kerran Saga vain jäi hampaistaan jotenkin kiinni Morriksen kaulapannasta, joten sen jälkeen olemem oppineet että panta otetaan aina pois kun toisen koiran kanssa leikitään, ja varsinkin kun veljen kanssa leikitään kun meno on niin hurjaa!

Tänään kun Nicken kannsa käväistiin asuntonäyttellyissä päivällä oli Saga jo perheeni kanssa saanut kunnon lenkin pelloilla ja leikkinyt yhden toisen koiran kanssa, joten neiti oli kyllä hieman väsynyt kun iltapäivällä oli treffit Morriksen kanssa... Mutta hienosti jaksoi pari tuntia juoksennella keppien perään ja painita, vaikka kyllä Morris niiin olisi halunnut enemmän leikkiä hippaa kun mitä Saga jaksoi..! 

Mutta katseltuaan hetken Morriksen menoa kyllä Sagastakin sitä intoa löytyi leikkimiseen ja varsinkin(kuten aina...) lopussa ei millään olisi kiinnostanut se kotiin käveleminen nätisti hihnassa kun Morris olisi ollut paljon hauskempi vaihtoehto! Toisalta huomasi että Sagaa väsytti kun hän tuli niin nätisti luokse kun huudettiin. ;) Normaalisti Morris voittaa tämän kiinostuksen kohteen luoksetulossa... 

Mutta kyllä täytyy sanoa että siskokset olivat nyt niin samannäköiset että kuviakin oikein täytyy katsoa pari kolme kertaa läpi ennen kun tunnistaa kumpi se oma koira olikaan... Mutta tulimme siihen lopputulokseen että Saga on vielä hieman sirompi(sirompi pää) ja hänellä on Morrista tuuheampi häntä. Metsässä kyllä huusin Sagan perään kun juoksi vierasta ihmistä päin ja ihmettelin miten se ei kuunnellut, kunnes ilmeni että se olikin Morris joka juoksi, ja Saga istui vieressäni ja ihmetteli mitä se matte siellä huusi... :/ Että näin juu... 

Mutta muuten on kyllä niin hauska tavata aina, ja nyt Saga nukkuukin omassa pedissään kuin tukki! Kiitos Morrikselle taas mukasvasta seurasta! <3