Edellisenä viikonloppuna käväistiin Hyvinkään KR näyttelyissä. Foreca oli luvannut epävakaista säätä koko päivälle, joten mukaan pakattiin kaikkea sadevaatteista ja kumisaappaista, aurinkolasiin ja toppiin. Onneksi flattien kehä alkoi niin myöhään, että kun tultiin paikalle, oli kehät ja nurmikko melkein jo kuivunut.
Se mikä erosi tällä kertaa meidän normi näyttelyihin oli se, että olin ensimmäistä kertaa pyytänyt jonkun toisen esittämään Sagaa kehässä. Koska neiti on aika nopea roikuttamaan häntää kehässä, ajattelin että katsotaan jos Mariannella menisi paremmin. Hieman tuntui kyllä oudolta lähteä näyttelyihin kun tiesi ettei itse juokse kehässä…Tultiin paikalle melkein tuntia ennen flattikehän alkua, jotta Marianne ehtisi trimmata Sagan. Neiti kun on ollut vähän lomalla näytti enemmän metsäpeikolta kuin koiralta… Mutta saimme myös häkin Mariannen teltan taakse, mikä osoittautui hyväksi asiaksi, kun aurinko pilkahti esille. Silloin oli häkki sopivasti varjossa.
Kun neiti oli trimmattu ja tuttujen kanssa rupateltu, huomasin että Bernien kehä olikin flattien vieressä ja kehät siellä pyöri paraikaa. Tätä blogia kauemmin lukeneet tietävät että ensimmäinen koirani oli berni, ja jossain vaiheessa tulen varmaan sellaisen ottamaan taas. Siihen aikaan en tosin tietänyt koiranäyttelyistä mitään, joten ihan kiinnostavaa katsoa miten toista rotua esitetään ja miltä koiruudet näyttävät. Kiinnostava ero oli siinä, että flateilla panostetaan hienoon, pitkään raviaskeleeseen, kun taas berneillä näytti “tallustelu” olevan tavallisempi raviaskel. Tiedä sitten häntä onko aina näin, vai oliko vain nämä yksilöt, mutta kiinnostavaa oli löytää erilaisuuksia näiden rotujen esittämisessä!
Vihdoin koitti sitten flattien kehän aika. Kaiken kaikkiaan oli 13 flattia ilmoitettu. Sää oli Sagalle sopivan viileä, vaikka aurinkokin pilkahti esille, jotta vire pysyisi korkealla. Neidillä oli yksi Mei Danin flatti nuori samassa luokassa. Hienosti neiti esittäytyi Mariannen kanssa, pari askelta laukkasi juostessa mutta häntä ainakin heilui kuin propelleri. Nuorista nartuista neiti sijoittui ensimmäiseksi!
Välissä oli kaksi hienoa käyttökoiraa ja yksi narttu veteraani. Paras narttu kilpailussa tuomari mietti, juoksutti, mietti uudestaan ja siirsi hieman koira. Loppujen lopuksi Saga oli PN3. Molemmat käyttöluokan nartut olivat sijalla 1 ja 2, joten serttiä ei tällä kertaa tullut. Mutta hienosti seisoi neiti ja jaksoi kerrankin heiluttaa häntää oikein kunnolla!
Kehän loputtua oin Sagan vastaan kun Marianne riensi PU kehään oman Leo koiransa kanssa. Neiti sai kovasti rapsutuksia ja halauksia hienosta esityksestä. Täytyy tosin tunnustaa että aika oudolta tuntui olla näyttelyissä koiran kanssa, kun ei sitä itse esitä. Melkein tuntui turhalta keikalta, vaikka siis meni hyvin. Varmaan outo tunne johtui siitä kun itse on niin tottunut ihan alusta asti esittämään neitiä näyttelyissä.
Mutta kiinnostava kokemus oli, ja nyt tiedän ainakin kenen kanssa Sagan häntä heiluu jos joskus tulee paniikki esittää häntä. Seuraavaksi suuntaamme sitten Eukanuba summer show:hun Tuomarinkylässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit piipahtamassa! Terkkuja ja kommentteja saa mielellään jättää! :)