Ongelmakoiria vai koiraongelmia?

Koira tapaa toisen, pienemmän, koiran kadulla, ottaa sen suuhun, ravistelee ja viskoo sen tiehensä. Useimpien mielestä koiran tulisi lopettaa. Koiran vai omistajan vika?

Tanskalla on lista koiraroduista, jotka ovat maassa kiellettyjä. Pari vuotta sitten mietittiin jos Suomeen täytyisi tehdä samalla tavalla. Miksi? Koska koirat eivät pysy omistajiensa hallinnassa. Missä sitten vika on? Koirassa vai omistajassa?

Koira ärisee ja käyttäytyy aggressiivisesti vastaantulevaa koiraa kohti. Ensimmäisen koiran omistaja antaa ärisevän koiran juosta miten haluaa flexin päässä. Vastaantulevan koiran omistaja pyytää toista omistajaa ottamaan koiransa pois, koska koira pelkää. Toinen omistaja nauraa ja antaa koiransa mennä miten haluaa. Tämän jälkeen pelkäävä koira ei enää uskalla tavat toisia koiria. Koiran vai omistajan vika?

Aina välillä voi lehdistä lukea miten koira on hyökännyt jonkun muun koiran tai ihmisen kimppuun. Yleinen käytäntö tällaisien tapahtumien jälkeen on koiran lopettaminen. Mistä tämä johtuu? Onko Suomessa niin paljon aggressiivisia koiria? Täytyykö meidänkin kieltää vaaralliset rodut? Vai voisikohan osasyy löytyä hihnan toisesta päästä?

                                                     “Koiralle tulee asettaa rajat, jos se luulee olevansa lauman johtaja voi syntyä ongelmia.”                

On olemassa sanonta että on yhtä monta tapaa kouluttaa koira kuin on koiria. Tämä on ehkä hiukan liioiteltua, mutta tosiasia on että tapoja on monta!  Jokainen koira on yksilö, ja tarvitsee oman  kouluttamistapansa. Jos ei yhteistä säveltä löydy, voi olla todella vaikeaa tulla toimeen koiran kanssa niin kotona kuin kisakentilläkin. Koira on laumaeläin joka on täysin ihmisten armoilla. Se ei voi itsestään tietää mikä on oikein ja mikä väärin, jos ei sitä sille opeteta. Valitettavan usein ongelmia ratkaistaan yhdellä, omistajalle, helpolla tavalla; koira viedään piikin alle ja sateenkaarisillalle. Ei pysähdytä miettimään missä mikä voisi olla, mikä meni pieleen? Toki tiedustan että on olemassa tapauksia jolloin yllä mainitsemani ratkaisu on paras mahdollinen, mutta usein ongelmalle voisi löytyä ratkaisu jos siihen jaksaa panostaa.

Jos et tiedä- kysy! Jos et osaa- pyydä apua! Se voi pelastaa koirasi!

Kaikki koirat eivät sovi kaikille ihmisille. Jos sinulla on vähän aikaa, pieniä lapsia ja pieni talo keskellä kaupunkia, iso ja paljon liikuntaa tarvitseva koira, esimerkiksi paimenkoira tai noutaja, ei ehkä sovi sinulle. Valitettavasti monet ihmiset yliarvostavat omaa osaamistaan ja jaksamistaan. Tai ali-arvioivat koiran tarpeita. Kumin tahansa, lopputulos voi olla kohtalokas. On jokaisen koiranomistajan vastuulla kouluttaa koiransa yhteisökelpoiseksi lemmikiksi. Oli kyseessä sitten iso tai pieni koira, ensimmäinen tai kymmenes koira, kouluttaminen on aina yhtä tärkeää. Jo pennun tultua taloon koulutuksen tulisi alkaa. Koira oppii helpoiten ollessaan nuori.                                   

                                              

Varsinkin pieniä koiria näkee (ja kuulee!) usein remmirähjääjinä, haukkuvina ja hyppivinä otuksina. Kaikki eivät tästä piittaa koska “sehän on niin pieni ja söpö, ei se mitään tee jos vähän näyttää hampaita”. Entä sitten jos hampaat osuvat väärään paikaan, esimerkiksi lapseen? Tai arka koira yrittää sosiaalistua muiden kanssa, ja tämä hampaitaan näyttävä rähjääjä tulee vastaan ja näykkii? Taitaa omistajan ääni kellossa muuttua.

Koirat ovat loppujen lopuksi koiria –eläimiä. Niistä ei koskaan tiedä ihan varmasti mitä ajattelevat. Vaikka koira ei tähän asti ole tehnyt mitään, jonain päivänä se kuitenkin voi tehdä virheaskeleen, ja silloin omistaja on vastuussa. Oletko valmis kantamaan taakkaa kun koirasi haavoittaa/säikyttää jotakuta vain koska et jaksanut/ehtinyt/viitsinyt puuttua tuohon rähjäämiseen, näykkimiseen tms?

                                                

Yllä oleva, ensimmäinen esimerkki tapahtui ystäväni koiralle joka oli alle vuoden vanha. He tapasivat vastaantulevan isomman koiran tiellä, joka ilman mitään syytä nappasi ystäväni koiran suuhun ja viskasi sen tiehensä. Koiran toinen silmä jouduttiin leikkaamaan kokonaan pois ja hän on tänään yksisilmäinen. Ison koiran omistajan mukaan hänen koiransa ei ikinä ollut tehnyt vastaavaa, koira oli todella kiltti. Kuka tietää mitä hänen koiransa sinä hetkenä ajatteli? Koiraa ei lopetettu, mutta omistaja otti yhteyttä koirapsykologiin. Ehkä pieni koira muistutti vastaantulevaa koiraa jostain ikävästä? Ehkä se pelästyi tai tunsi omistajansa pelon? Yksi kysymys on kuitenkin vailla vastausta, miten pystyt sataprosenttisesti luottamaan koiraasi tällaisen tapahtuman jälkeen? Voi olla että koira ei enää tee vastaavaa, mutta voi myös olla että tekee. Koira on eläin eikä koskaan tiedä mitä se ajattelee. Myös tämän vuoksi oikeanlainen koulutus on erittäin tärkeä.

Koiran ollessa pieni söpö pentu, ei aina tule ajatelleeksi että se vielä kasvaa aikuiseksi jolla on oma tahto. Koira on laumajäsen, mutta tässä laumassa ihmisen tulee olla johtaja. Jos koira ei kunnioita ihmistä ja sen päätöksiä, syntyy ongelmia joiden seurauksia voimme pahimmassa tapauksessa lukea lehdistä. Koirat ovat tosiaan yksilöitä, ja siksi myös koulutuksen tulee olemaan yksilöllistä. Voin rehellisesti sanoa että en koskaan olisi käyttänyt yhtä “kovaa” tai ankaraa koulutusmetodia edelliselle koiralleni, kuin mitä olen Sagalle käyttänyt (tuo kova koulutus kuulostaa kyllä hurjemmalta kuin mitä on…). Syynä se, että edellinen koirani oli paljon pehmeämpi ja herkempi kuin mitä Saga on. Jotta neiti ymmärtäisi mitä siltä vaaditaan ja missä rajat menevät, on muutamaan kerran jouduttu turvautumaan muuhun kuin pelkkään naksuttimeen. Tämä sekä arkielämän, että jopa koiran, oman turvallisuuden vuoksi.

                                      

Koiran ollessa pentu ja treenatessamme ohitusta lenkeillä, olen usein saanut pyytä vastaantulijan pitämään koiransa poissa koirastani, koska treenaamme. Valitettavan usein vastaantulija nauraa ja kertoo, että on yrittänyt samaa mutta se on turhaa koska ei siinä kuitenkaan onnistu. Kuulostaako tutulta? Onko sitten koiran vai omistajan vika jos koira joskus hyökkää vastaantulijan päälle, koska omistaja ei sitä ole jaksanut kouluttaa?

Koirat ovat peilikuvamme. Jos käyttäydymme stressaantuneesti myös koirasta tulee herkästi stressaantunut Jos tiedostat koirasi ongelmat mutta koulutat niitä tietoisesti pois, on koira iloisempi ja turvallisempi. Myös arkielämä sujuu paremmin. Monet tekevät tätä, mutta valitettavasti myös yhtä monen olisi hyvä tiedostaa sitä. Iso, tai pieni, liikuntaa tarvitseva koira ei viihdy sohvaperunana. Jos et keksi virikkeitä sille koira kyllä keksii ne itse, halusit tai et.

Onko siis koira ongelmia, vai pelkkiä ongelmakoiria? Kouluta koirasi oikein ja ongelmat pienenevät paljon!