Noutotreeniä noutajalle

Tässä vähän aikaa sitten mainitsin että ollaan menossa Mariannen taipparitreeneihin. Pari kertaa ollaan nyt pikku-neidin kanssa oltu treenamassa tätä tokon lisäksi ja on kyllä ollut hauskaa vaihtelua!
Sagan blogia hieman pidempää lukeneet tietävät että neidin nouto-innossa ei ole mitään vikaa mutta damit ei palautuksessa ihan halua pysyä suussa, vaan neiti tiputtaa ne yleensä juuri ennen palautusta. Ensimmäisellä taipparitreenillä oltiin metsässä ja tehtiin erilaisia harjoituksia jotta Marianne näkisi mitä ollaan harjoiteltu ja mitä tehdään jatkossa. Saatiin vinkiksi tehdä mm. pitämisharjoituksia, eli dami neidin suuhun käsky “pidä” ja tällä tavalla opettaa neitiä pitämään damia suussa, tiputtamatta. Tämän harjoituksen ideana on loppupäässä saada Saga kävelemään rennosti dami suussa.

                                                                                                                                              
Edellisellä kerralla oltiin pellolla Vantaan Hakunilassa tekemässä muutama markkeeraus.Eli neiti katsoo vieressäni kun Marianne heitti damin muutaman sadan metrin etäisyydellä. Sitten haku käsky, neiti noutaa damin ja palauttaa minulle. Ottaen huomioon että neidillä on ollut juoksu-aika ja oli aika väsynyt,hän teki muutaman todella hienon markkeerauksen ja palautti tiputtamatta! Neiti noutaa markkeeraukset suoraviivaisesti ja määrätietoisesti myös pellolla missä ei ole kiintopistettä samalla tavalla kuin metsässä, mistä olen erittäin iloinen. Pari kertaa veti minun ohi, mutta tiukka kielto niin palasi sitten luokse. Tähän auttoi myös kun kesken haun (kun dami oli löydetty) annoin tänne-käskyn muistuttamaan Sagaa että tänne se dami pitikin tuoda. Tämä toimikin todella hyvin ja rauhoitti palautusta jolloin siitä ei tullut pelkkää “älä-tiputa-sitä-damia-vaan-anna-tänne” häsläystä. Tosissaan niin muutaman kerran tiputti kuitenkin, mutta silloin heitin vain damin uudestaan jonnekin lähettyville ja uusi nouto jotta saataisiin onnistumaan. Eli vielä on vähän hiottavaa tuon palautuksen suhteen.

     

                     

                                                                        
Edellisellä kerralla harjoiteltiin myös “nome seuraamista” eli seuraamista, mutta hieman vapaammalla tyylillä kuin toko kentällä. Tämä osoittautui neidille jokseenkin haastavaksi tehtäväksi, koska on tottunut seuraamaan kentällä mutta on yleensä saanut riehua miten haluaa pelloilla. Tätä sitten harjoiteltiin ensin namien kanssa muutama askel kerrallaan ja lopuksi hieman pidempiä pätkiä häiriöiden kanssa. Myös mattelle tämä osoittautui haastavaksi tehtäväksi kun ei millään halunnut muistaa mikä on vasen ja mikä oikea, kun piti palkata pallolla vasemmalle, ulkokautta. Siinä menikin muutama kerta neitikin hieman sekaisin matten ihmettelystä että mikä naru ja mikä pallo piti nyt mennä mihin suuntaan tai pitikö ollenkaan palkata..? Kotiläksyksi tuli harjoitella seuraamista kaikennäköisissä eri paikoissa ja mattelle opetella oikean ja vasemman ero.

Eli tällaista tällä hetkellä nome puolella! Vielä on paaljon harjoittelemista, sekä pitämisharjoituksia että oikean ja vasemman oppiminen… Mutta nyt tiedäme ainakin mitä harjoitella ja miten, ja miten toimia jos neiti tekee väärin tai ei ymmärrä mistä oli kyse. Ensi kerralla koitetaan ensimmäistä kertaa treeneissä riistan kanssa! Innolla odotellaan mitä siitäkin tulee!