maanantai 8. heinäkuuta 2019

Karjaa Kr & Tuusula NORD, sekä uuden elämänvaiheen odottamista

*Taivaanrannanmaalari Simo*

Kesäkauden näyttelyiden vahva "perinnenäyttely" on Karjaa KR. Edellisenä vuonna jouduimme jättämään tämän välistä, mutta muuten olemme aina yrittäneet päästä paikalle. Tämän näyttelyn suosio ja koiramäärä onkin kasvanut vuosien aikana ja ihmekös tuo. Näyttelyssä on hyvin tilaa, flateilla on aina ollut hyvänkokoiset kehät ja talkoolaiset, sekä järjestäjät, ovat auttavaisia ja mukavia.  Kesäkuun viimeisenä päivänä kyseinen näyttely oli merkattuna kalenteriin. Olin ollut koirien kanssa muutaman päivän mökillä, josta lähdimme näyttelyyn. Simo turistina mukana. Päivä oli jo aamusta todella lämmin ja aurinkoinen, joten onneksi olin pakannut kaikki viilennysalustat, -loimet, ja muuta viilennystavaraa mitä talosta löytyi mukaan. Namit unohdin tietysti jääkaappiin, mutta onneksi sitä löytyi paikanpäältä muilta. 

Tulimme hyvissä ajoin paikalle, ja ehdin käydä shoppailemassa uuden treenilelun Berralta, sekä kastella Sagan viilennysloimen ihan rauhassa. Flatteja oli ilmoitettu 15 kappaletta ja tuomarina toimi Harto Stockmari. ”Apukasvattajamme” Liisa esitti Sagan todella upeasti ja helteestä huolimatta neiti esiintyi reippaasti ja iloisesti kehässä. Tulokseksi saivat ERI:n ja SA:N ja paras narttukehässä Saga valikoitui loppujen lopuksi ykköseksi. Roppi kehässä vastassa oli kasvattajamme upea veteraaniuros Ukko (Almanza Barbour Goodiebag). Olin varma, ettei Saga voita upeaa Ukkoa mutta toisin kävi, kun punakeltainen ruusuke ojennettiin Sagalle ja Liisalle! Ryhmäkehiin oli sen verran aikaa, että totesin ehtiväni ajaa mökille uimaan ja takaisin.

*VSP Almanza Barbour Goodiebag & ROP Harvahampaan Laughing Wind*


Onneksi oli mökki lähellä sillä kyllä oli ihanaa sekä koirille, että emännälle, pulahtaa mereen ja nauttia olostaan tunnin, ennen kuin lähdimme ajelemaan takaisin Karjaalle. Ryhmässä ei valitettavasti mikään noutaja sijoittunut, joten ei kun tavarat autoon ja nokka kohti kotia. 



 *Harvoin cocis maistuu yhtä hyvälle, kuin helteisen näyttelypäivän jälkeen!*

 Tänä viikonloppuna oli taas Tuusula NORD. Ero Karjaan näyttelyyn oli huima, sillä Tuusulassa oli valtava tungos ja todella ahdasta. Hyvä että mahtui kävelemään ollenkaan! Kahden flatin kanssa saikin olla todella tarkkana, ettei kävellyt ketään päin, tai ärsyttänyt muita koiria (jotka muuten todella monet antoivat kävellä pitkissä hihnoissa ihan miten vaan!). Flateilla oli, taas, tapahtunut tuomarinmuutos ja kehä alkoi vasta klo 14 jälkeen ruotsalaisella Sara Nordin tuomarilla. Aamupäivällä sää oli vielä aurinkoinen ja lämmin, mutta mitä edemmäs iltapäivää mentiin tuli tummia pilviä taivaalle. Eiköhän ukkonen ja kaatosade alkanut juuri samaan aikaan kuin flattien arvostelu. Yksi flattikin luultavasti pelästyi ukkosta niin, että juoksi suoraan kehästä ulos vetäen handleriaan perässään pitkin maata...

Mira esitti Sagan yksilöarvostelussa ja saivat ERI SA:n. PN kehään tosin vaihdoimme handleria Charlottaan, koska Saga ei juurikaan halunnut heiluttaa häntää Miran kanssa, hän itse totesi (vaikeasti lahjottavissa oleva koira minulla...). PN kehässä Sagan esiintyminen oli himena iloisempaa ja hän sai nousta ykköspaikalle. Roppikehässä oli vastassa Miran Manu (Harvahampaan Phantom of The Dragonheart), joka tällä kertaa otti, aivan oikeutetusti, voiton kotiin hienolla showmies esiintymisellään ja Saga oli VSP. Jäimme vielä seuraamaan ryhmäkehiä, sillä illalla meillä oli tokotreenit näyttelypaikan vieressä. Hieman epäilin miten Saga jaksaisi tokoilla näyttelyn jälkeen, mutta neidillä oli parempi vire kuin pitkään aikaan, Simosta nyt puhumattakaan, joka oli saanut olla turistina häkissä koko päivän. Molemmat koirat tekivät kuitenkin hyvin työtä, ja nauttivat silminnähden treeneistä ja siitä, että saivat käyttää päätään välillä.

*ROP Harvahampaan Phantom of the Dragonheart & VSP Harvahampaan Laughing Wind*


Nyt jäämmekin hieman tauolle, kunnes tämä masuasukki päättää irtisanoutua yksiöstään ja uusi elämänvaihe alkaa. Iso kiitos vielä kaikille Sagaa esittäneille handlereille raskauteni ajan! <3


perjantai 28. kesäkuuta 2019

Mökkeilyä ja nometreeniä


Viime aikana olemme olleet paljon mökillä koirien kanssa ja nauttineet lomasta ja säästä. N:llä oli myös ennen juhannusta viikko lomaa, jolloin vihdoinkin sain seuraa metsään ja nomeiltua koirien kanssa. Koirat ovat nauttineet mökkeilystä suuresti, koska saavat uida päivät pitkät helteessä. Kaupungissa kun ei ole ihan samaa mahdollisuutta. Täällä päin on myös ihania metsiä nometreenaamiseen. Kun ei tarvitse ajaaa monta kymmentä kilometriä saadakseen kunnon hakuruudun tehtyä se kyllä madaltaa treenien kynnystä paljon. 


Nomessa olen tehnyt paljon töitä Sagan maltin kanssa. Kevään kuumakalle kurssin jälkeen olen panostanut paljon siihen, että hallinta ja matti menevät ennen kaikkea. Jokainen nometreeni neidin kanssa aloitetaan seuruu- ja kontaktitreenillä, kunnes kierrokset ovat laskeneet. Tämän jälkeen yleensä tulee muutama lyhyt damin heitto, jotka joko minä tai Saga noutaa. Vireen mukaan. 

*Kaikki metsäkuvat ovat N ottamia. Oli nnäköjään unohtanut laittaa automaattitarkennuksen ja puut olivat näköjään vähän tiellä, mutta jotain mustaa sentään näkyy. ;) *



Tällä kertaa Saga sai myös tehdä pitkästä aikaa ykkös- ja kakkos markkeerauksia. Alun malttitreenin jälkeen heitettiin ensiksi helppo markkeeraus metsään. Heiton jälkeen käännyin ja seurautin Sagaa muutaman metrin taaksepäin ennen kuin sai luvan lähteä. Neiti löysi damin hyvin ja palautti yllättävän rauhallisesti. Parin heiton jälkeen alkoi suu käydä, kun vire nousi, jonka jälkeen minä noudin itse pari damia. Tämän jälkeen taas yksi markkeeraus, joka meni niin hyvin, että siirryimme kakkosmarkkeerauksiin. Itse hain ensimmäisen dummyn ja Saga sai noutaa toisen. Toisella markkeerauskerralla jouduin lähettämään toiselle dummylle uudestaan, kun ei meinannut sitä löytää, mutta muuten toimi oikein hyvin ja oli positiivisen yllättynyt miten hyvin Saga toimi.



 Simon kanssa tehtiin taipparimainen hakuruutu dummeilla. Heitettiin yksi motivaatiodummy, mutta jostain syystä ei löytänyt tätä heti vaan lähti heti hakuun. En viitsinyt tähän puuttua, vaan annoin etsiä rauhassa dummyt. Simo teki laajaa ja tehokasta hakua, joskin alussa oli hieman turhan paljon vauhtia. Jokainen dummy tuotiin suoraviivaisesti käteen. Tässä tyypissä olisi kyllä paljon potentiaalia nomekoiraksi. Harmi vaan, ettei emäntä ole yhtä pätevä nomehommissa... Mutta ehkä yhdessä opitaan vielä, kunhan saadaan joku hieman antamaan treenivinkkejä. Tyyppi on rohkea ja etenee hyvin, nyt vielä viilataan jälki kuntoon niin uskon että läpäisee taipparit hyvin syksyllä. Kyllä sen vaan huomaa, että olen pikkupentuajan tehnyt paljon enemmän maltti- ja kuuliaisuustreniä Simon kuin Sagan kanssa. Virheestään sitä oppii. ;)




Treenien jälkeen molemmat koirat saivat pulahtaa mereen ja kyllä oli kaksi tyytyväistä ja väsynyttä flattia jotka makasivat mökkipihan nurmella tämän jälkeen! 

Mites teillä on kesän alku sujunut?




keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

Valoa tokotunnelissa + uusi haaste koirille


Äitiysloman alettua olen kokenut erittäin mukavaksi sen, että voi mennä treenaamaan ilman aikataulua. Joskus tehdään jotain pientä ennen lenkkiä tai lenkin jälkeen, ja joskus tehdään ihan kunnon suunniteltu treenikokonaisuus. Olen muutenkin yrittänyt olla tarkempi juuri tuon treenisuunnittelun kanssa. Välillä tosin myös hauskuutellaan ja otetaan hauskoja lisähaasteita. Siitä lisää tämän postauksen lopussa!

Sagan kanssa olisi tavoitteena  korkata voittajaluokka syksyllä tai talvella, kun en ehtinyt ennen äitiyslomaa. Toki liikkeissä löytyy vielä tekemistä mutta pääosin ne alkavat olemaan siinä kunnossa, että kohta voisi uskaltautua kokeeseen.




Saga, VOI

Tunnari: Tämä liike on parantunut paljon! Vielä täytyy tehdä kokeenomaisia tunnareita eri viretiloissa, mutta muuten Saga on rauhoittunut tässä liikkeessä ja on paljon tarkempi nenätyöskentelyssä.

Ohjattu: Palautuksessa haluaa mennä hieman taakse perusasentoon ja korkeassa vireessä suu elää hieman perusasenossa. Loppuosaa täytyy siis vielä hioa, muuten liike on hyvä.

Jäävät: Olemme tehneet paljon seisomista häiriössä, joka on auttanut kääntymiseen. Maahanmeno hyvä, istuminen on epävarmin, mutta sitä työstetään. 

Seuruu: Kestävyyttä täytyy tehdä paljon. Valitettavasti seuruun vire on tippunut viime aikoina mutta uskon sen johtuvan neidin valeraskaudesta. Seuruu on meillä aina ollut epävarmin ja siksi tällaiset hormoonimyräkät näkyvät aina ensin tämän liikkeen huonontumisessa. Täytyy itse muistaa ottaa paljon motivoituneita seuruutreenejä korkealla vireellä.

Metalli: Saga ei tykkää ollenkaan, mutta noutaa kuitenkin. En ole viitsinyt viilata tätä liikettä liikaa, kun sitä ei muissa luokissa ole.

Luoksetulo: Stoppi vielä napakammaksi, korkeassa vireessä pysähtyy pienehköllä viiveellä. Muuten hyvä.

Ruutu: Hyvä vauhti ja pysähdys. Luoksetulo hyvällä vauhdilla ja tulee nykyäänkin oikealle paikalle seuruuseen.

Viilausta siis löytyy, mutta kokonaisuus alkaa pikkuhiljaa olemaan kasassa.




Simo, ALO

Simo on edistynyt paljon, ja kuuntelee paljon paremmin myös liikkeiden välissä. Simolla tulee kuitenkin pakan kasassa pitäminen olemaan suurempi haaste kuin itse liikkeet (ALOssa siis), koska pienen miehen keskittymiskyky herpaantuu vähän turhan helposti välillä. Mutta tämäkin asia on parantunut, joten eiköhän sitä saada parantumaan lisäämällä häiriötreenejä.

Kapulan pito: Malttaa hyvin. Pito hyvä, joskin voisi olla hieman tiukempi.

Luoksetulo: Perusasentoon tullessa on yhtäkkiä alkanut törmäämään jalkani kanssa peruasentoon tultaessa, mitä ei ole tehnyt ennen. Muuten hyvä liike mutta törmäys täytyy saada pois.

Seuruu: Pitää hyvin kontaktin, mutta on väljä. Olen yrittänyt tehdä takapuolitreeniä vahvistaakseni sen käyttöä sekä paljon käännöksiä vasemmalle, mutta vielä ei onnistu pidempiä matkoja. Alkumetrit kuitenkin hyvät.

Jäävä: Tähän asti olen vain peruuttanut ja pysäyttänyt Simon, liike ei siis ole valmis mutta ihan kivalla mallilla. Nyt tyyppi alkaa pikkuhiljaa kutenkin ymmärtämään jutun jujun, joten seuraavaksi tehdään sitä seuraamisen yhteydessä.

Kaukot: Maahanmeno saisi olla napakampi, muuten tuo keskittyminen on tässä liikkeessä se haaste. Jos ei keskity kunnolla ei mene maahan tai ei nouse, vaikka sen osaa. 


*Tässä näkyy hyvin Simon "leviäminen" seuruussa, eli muutaman metrin jälkeen ei ole niin tiivis*



Tokohan on laji, jossa aina löytyy joka liikkeelle, sen alulle, lopulle tai välille, jotain parannettavaa mutta nyt alkaa vihdoinkin olla tunne, että tämä paketti saadaan tämän vuosituhannen alussa pakettiin molempien koirien osalta. Näin kesäaikaan on sitä paitsi niin helppoa tehdä, kun voi treenata oikeastaan missä vain. Lisähaasteena seuruutreeneihin koitin seuruuttaa molempia koiria yhtä aikaa. Ihan kiinnostava kokemus, molemmat koirat olivat vähän ihmeissään, mutta yllättävän hyvin meni!


*seuruupaikka tietysti vähän kärsi uudesta tilanteesta...*

Tämä oli aika hauska haaste itselle ja koirille, täytyy ehdottomasti trenata sitä lisää!

Jos keltään löytyy ideoita Simon seuruun väljyyteen, otan kiitollisen ideoita vastaan! 😊

tiistai 11. kesäkuuta 2019

Mietteitä taipparikoulutuksen ideasta ja Ladies summer show näyttely


Olen jo pitkään aikaan yrittänyt saada Simon ilmoitettua taipparikurssille, mutta joko kurssi on ollut huonona ajankohtana, tai sitten se on täyttynyt noin minuutissa (esimerkiksi UMN:n taipparkurssi). Mutta kevään lopussa bongasin eräästä facebookin koiraryhmästä ilmoituksen taipparikurssista, joka järjestettäisiin kesälomani aikana Fiskarsilla. 

*"Eikös nyt ole kesäloma eikä mikään treeniloma?!"*

Sanottu ja tehty. Sähköpostiin tuli pari päivää ennen ajo-ohjeet metsätielle, jonne tulimme puoli tuntia etuajassa, kurssin alkaessa kuudelta. Kohtapuolin alkoi muita kurssilaisia tulla, mutta kouluttajaa ei näkynyt. Hieman kuuden jälkeen tuli joku tiedottamaan, että ollaan vähän aikataulusta myöhässä ja edellisestä ryhmästä on vielä joku koirakko tekemättä. "Hieman myöhässä" on tietysti suhteellinen käsitys, mutta 45 minuuttia myöhässä aika kalliista kurssista on mielestäni jo liikaa. Vähän vaille seitsemän saimme kuitenkin aloitettua koulutuksen. Kurssi järjestettiin rastitehtävinä; vesinouto, haku ja jälkiosioon.


Simon kanssa aloitimme vesinoudosta mistä olin kiitollinen, sillä ulkona oli lähemmäs 30 astetta ja hyttysiä pilvin pimein. Selitin vetäjälle, ettei olla Simon kanssa hirveästi vesinoutoa treenattu, eikä varsinkaan lokilla. Vetäjä tähän totesi lyhyesti ok, ja heitti ensimmäisen lokin lampeen. Simo nouti lokin hienosti, vaikkakin tiputti sen rantaveteen. Seuraava heitettiin vastarannasta veteen, sillä venettä ei ollut. Jostain ihme syystä Simo ui lokin ohi ja nousi maihin vastarannalle. Pillitin häntä kääntymään, jolloin Simo meni nuuskimaan lokkia heittänyttä henkilöä, löysi kassin missä oli lintuja ja nappasi yhden suuhun. Tässä odotin, että kouluttaja olisi kieltänyt Simoa tai sanonut jotain, koska koulutus ja nuori koira, mutta hän antoi Simon ottaa lokin. Simo sitten juoksi ylpeänä lokin kanssa lammen ympäri luokseni. Kyllä nauratti tämä tempaus! Kouluttaja ei kuitenkaan suupieliään nykäissyt vaan totesi, että saamme lähteä seuraavalle rastille. Koska kyseessä oli koulutus eikä möllitaipparit olin uskonut, että saisimme uusia toisen noudon hieman avustettuna. Mutta emme näköjään. Itse hämmennyin tilanteesta niin, etten älynnyt pyytää uusintaa. 

Hakuruutua olemme treenanneet Simon kanssa,kosksa uusilla paikoilla lähettäminen on tuonut haasteita, sekä palautukset. Tosin olemme treenanneet dummeilla koska itsellä ei ole ollut lintuja. Tämän selitin hakuruudun ohjaajalle, joka ystävällisesti heitti ensin yhden variksen muutaman metrin päähän nähdäkseen miten Simo siihen reagoi. Tämän noudossa ei ollut mitään ongelmaa, joten siirryimme hakuruudun pariin. Simo teki hienoa, joskin ei niin nopeaa, työtä ja yllätti minut todella positiivisesti! Aluksi juoksi ohi ja jätti yhden linnun noutamatta mutta kun ymmärsi, että täällä noudetaan lintuja eikä dummeja, hän nouti hyvin jopa taaimmaiset linnut. Käytti hyvin vainua ja palautukset tulivat suoraan käteen. Päivän päätteeksi sain kuulla, että Simo oli tehnyt parhaan hakuruudun kaikista kurssin koirista!



*Ei tullut ollenkaan tylsää odottaa kurssin alkua melkein tunnin...*

Jälkeä Simo on tehnyt motivoituna tasan kerran nuorten koirien katselmuksessa syksyllä. Pyysin siis ohjaajalta, jos saisimme tehdä sen nytkin motivoituna, koska en uskonut, että Simo muistaisi mitä piti tehdä. Ohjaaja kuitenkin sanoi, että tehdään perus jälki. Simo nuuski aloituskohdan tarkasti ja lähti jälkeä pitkin, mutta sitten iski epävarmuus mitä piti tehdä ja hän menetti jäljen hajun, kuten arvasin. Kävelimme sitten yhdessä jälkeä pitkin ja lopuksi hän löysi kanin ja nouti minulle. 

Koko kurssi oli siis enemmän möllitaipparimuotoinen (lukuun ottamatta hakuruutua), kuin mikään koulutus. Emme ole juurikaan treenanneet riistalla, ja siksi kerroin jokaisella rastilla rehellisesti mitä osaamme ja mitä emme. Kuitenkin kaikki piti tehdä kokeenomaisesti, enkä oikein näe ideaa miksi näin piti tehdä. Varsinkin kun koira on vielä suht nuori olisin halunnut onnistumisia. Tietysti sain testattua mitä Simo osaa ja mitä ei, mutta ne asiat olisin tiennyt myös ilman tätä kallista "koulutusta". Ei jatkoon siis. Nyt yritämme itse saada treenattua, josko syksyllä voisimme osallistua taippareihin.


Viikonloppuna oli Sagan vuoro loistaa kauniina Ladies Summershowssa Tuomarinkatanossa. Tuomarina Sandra Kavén. Paikan päällä oli kasa muita Harvahampaan koiria sekä Mei Danin kennelistä koiria. Kuumudesta huolimatta neiti oli paras narttu ja lopuksi ROP Miran taitavana handlamaana! Sagan kuvat ovat myös Miran ottamia. Ryhmässä noutajia tuskin vilkaistiin eikä sieltä tullut sijoitusta.


Miten teillä on kesä lähtenyt käyntiin?