Joulukortit- pinterestkuva vs todellisuus

Itsenäisyyspäivän pidemmän vapaaan kunniaksi päätimme N kanssa ajella Vaasaan tervehtimään N perhettä siellä. Koska tulemme olemaan koko joulun etelä-Suomessa tapaaminen oli samaan aikaan hyvä ajoitus vaihtaa joululahjoja yms. Koska eteläisessä Suomessa ei silloin vielä ollut lunta maassa päätin, että otetaan samalla jouluvalokuvat Vaasassa. Kerrankin saataisiin hieman valkoista joulukuviin.

Olin löytänyt pinterestistä kuvan jossa koira oli aisoissa potkukelkan edessä poron lailla. Tämä näytti mielestäni todella kivalta, ja aloin heti päässäni soveltamaan tätä kuvaa meidänkahden mustan kanssa. Miten olisi jos toinen musta (Simo) olisi poro, tai toinen musta (Saga) istuisi potkukelkalla pitämässä ohjia suussaan? Tällainen kuva oli pakko laatia! Oli vain muutama ongelma; etelässä ei ollut lunta, minulla ei ollut potkukelkkaa, eikä aisoja tai muita asiaan kuuluvia remmejä. Päätin, että lenkkeilyvaljaat ja -hihna saavat toimia aisojen sijaan. Uupui vielä potkukelkka ja lumi. Potkukelkan voisin varmaan saada lainaan, mutta lumi ei tunnetusti aina tule pyynnöstä. Siksi Vaasanreissu tulikin juuri oikeaan saumaaan. Sieltä kun löytyi sekä potkukelkka että lunta. Autossa kohti pohjoista totesin tosin, että olin ollut niin tarkka kameran, tonttulakkien ja muiden tavaroiden kanssa, että valjaat ja joustohihna jäivät kotiin. Tarkistin muutaman flattituttavan kanssa jotka asuvat Vaasassa, mutta heilläkään ei ollut valjaita. 

Kuvauspäivänä kävin ensimmäiseksi tarkistamassa paikan. Päivä oli aika pilvinen, joten sain hiukan joustaa paikkavalinnassani ja unelmastani lumisestä matsästä valon puutteen takia. Kävi myös ilmi, että Vaasan luonnosta ei löydy haluaamaani isoa tasaista alustaa. Joka paikassa oli kiviä, kallioita tai muita muhkuroita kuvan tiellä. Kun paikka loppujen lopuksi löytyi, oli aika ottaa koirat, N, ja tavarat paikan päälle. Anopilta olin onneksi saanut lainata lampaantaljan ja pari lyhtyä rekvisiitaksi. Ajatuksena oli teettää Simolle valjaat narusta, mutta emme saaneet niitä mitenkään nätisti laitettua, joten perus hihna sai toimia. Tämän jälkeen opastin N miten hänen tulisi toimia ja asettaa koirat jotta saisin kuvat. Loppujen lopuksi tehtiinkin niin, että minä laitoin kameran asetukset valmiiksi ja opastin valokuvauskulman N:lle ja minä asetin koirat. Hieman haasteita antoi potkukelkan pieni istuin johon Saga ei ihan uskaltanut istua. Loppujen lopuksi sain kuitenkin neidin paikalleen kuvauksen ajaksi.

 *Rekvisiitan asettelu*

 *"Siis pistäisittekö vähän vauhtia siellä, tylsää!"

Halusin oikeastaan yllä olevan tyyppisen kuvan, jossa koko potkukelkka näkyy. En kuitenkaan ollut tyytyväinen taustaan, joten N päätti kokeilla ottaa edestä kuvia. Tässä välin tosin Simolta meni hermot odottamiseen joten koko setti piti järjestää uudestaan...

 *Pää juuri oikeaan asentoon, että sarvet pysyvät päällä..."

*Unohdin ottaa kamerasta autofokuksen pois kun N vaihtoi kuvakulmaa...*

En ole tainnut koskaan aiemmin suunnittellut yhtä kuvaa näin paljon ja panostanut rekvisiittaan, sekä yksityiskohtiin. Koko kuvaussessio vei reilun tunnin, eikä lopputulos ollut loppujen lopuksi ihan pinterestkuvan näköinen. Mutta olen kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen.

Tämän kuvan myötä haluamme toivottaa kaikille lukijioille oikein mukavaa joulua ja riemullista uutta vuotta!

T: Johanna, Saga ja Simo