Hellurei!
Hieman on tässä Sagan blogissa nyt ollut taukoa, viimeisiä viedään opiskeluissa niin Sagan treeni on kieltämättä jäänyt listan kakkoseksi. Mutta ei tässä mitään, kyllähän meidän neiti kuitenkin arkeamme vielä pyörittää!
Tässä pari päivää sitten takaperin, oli meillä tuttavamme ja hänen tyttärensä L. moikkaamassa Sagaa. Moni ei ajattele asiaa, mutta koiran sosiaalistuminen lapsiin on oikeastaan todella tärkeä osa koiran koulutusta. Koirat usein nimittäin reagoivat ihan erilailla lapsiin kuin aikuisiin ihmisiin. Flätit ovat tunnetusti erittäin ihmisrakkaita sekä aikuisia että lapsia kohtaan. Sagan kannalta ongelma onkin ollut liian iso innostuminen kaikkia ihmisiä kohtaan, mutta varsinkin lapsia kohtaan. Hän kun rakastaa kaikkia, niin luulee että kaikki rakastavat häntäkin ja hänen pusuja ja haleja kun pomppii ihmisten syliin. Tätä ollaan yritetty kouluttaa pois, mutta tietenkin se on osittain myös sitä pennun innostusta joka vain iän myötä lähtee pois.
Noh, nyt kuitenkin tuli sitten lapsi moikkaamaan. Olimme varoittaneet että Saga voi hyppiä kun tervehtii, mutta hän on vain iloinen eikä tarkoita pahaa. Muutenhan Saga on ihastuttavan kiltti kaikkien kanssa. Saga oli minulla sitten vapaana pihalla kun vieraat saapuivat, ja kun neitimme heidät näki hän tuttuun tapaan pinkaisi juoksuun heti tervehtimään kaikkia ihastuttavia vieraita jotta varmasti tuntisivat olonsa tervetulleiksi!
Minä heti poliisina perään varoittamaan Sagan pomppimisesta, mutta uskokaa tai älkää, kerran Saga pomppi vähäsen L:n päälle(ei edes puoleksi niin kovaa kuin muuten pomppii!) mutta kun käskin istumaan ja rauhoittumaan, Saga sitten istui jalkojeni väliin nätisti. Jopa ilman sitä tavallista uikuttamista kun niin paljon haluaa tervehtiä muita. Edistystä näkyvissä!
Noin tunnin verran sitten Saga ja L tutustuivat toisiinsa, ja Saga näytti kyllä parhaimman puolensa. Oli niin kiltti ja rauhallinen. Toisaalta hän kai oli ikionnellinen kun L heitteli keppejä hänelle taukoamatta. Meidän keppimonsteri joka ei koskaan väsy keppien noutamiseen. <3
Hyvää treeniä siis kummallekin, varsinkin Sagalle että oppii olemaan lapsien kanssa nätisti eikä innostu liikaa.
Tämän jälkeen lähdimme sitten pitkälle peltolenkille veljeni ja Sagan kanssa nautiskelemaan ihanasta kevät säästä. Veljeni pyöräili pelloilla ja Saga ikionnellisena painoi perään. Koska Saga ei vielä ole täyskasvuinen, vaan 8kk, hänen kanssa ei oikeastaan vielä saa tehdä pyörälenkkejä. Mutta kun neiti juoksee vapaana vieressä omaan tahtiin leikkisässä mielessä, eikä sitä tee jatkuvasti, ei asiasta haittaa ole.
Näin sain myös välillä luoksetuloa harjoiteltua häiriöiden keskellä. Eli vaikka Saga oli aivan innostunut pyörästä ja juoksi sen perään, saatoin välillä kutsua hänet luokseni vain testatakseni miten hyvin neiti tottelee. Pari kertaa jäi matkalle miettimään että onko nyt ihan oikeasti pakko tulla, mutta useimmiten hän kyllä tuli juoksujalkaa luokse.Oikealla tiellä siis ollaan treenaamisen kanssa!
Kyllä huomaa että Saga rakastaa pelloilla juoksemista. Flätithan ovat metsästysrotu ja siksi tottuneita juoksemaan, ja sen kyllä huomaa! Neiti kyllä pinkoo sellaista vauhtia pelloilla, ettei moni pysy mukana. Toisaalta ihana katsoa miten hän nauttii juoksemisesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit piipahtamassa! Terkkuja ja kommentteja saa mielellään jättää! :)