Flattien erikoisnättelyiden jälken matka tosiaan jatkui Vaasaa kohti tapamaan N sukulaisia ja muita tuttavia. Siellä tokoiltiin ja uitiin viikko, kunnes tuli aika kääntä nokka kohti Kotkaa ja Kotkan Ruusua. Koska matka Vaasasta Kotkaan on kevyet 550 kilometriä, olimme varanneet hotellin yöksi. Ensimmäinen kerta kun Sagakin pääsi kokeilemaan hotellielämää!
Hotelli oli jossain Kotkan moottoritien varrella, ja osoittautui olevan sekä pubi, yökerho että hotelli. Koko paikka oli vähän sen mukainen... Mutta onneksi oli kyse vain yhdestä yöstä! Sekin vietettiin surkeasti nukkuen, kun kaikki äänet kuului läpi seinien ja Sagan mielestä jokainen ääni kuulosti rosvolta joka piti pelästyttää haukkumalla... Lauantai-aamuna jatkettiin sitten väsyneinä matkaa kohti tuulista ja sateista Katariinan Meripuistoa ja näyttelyitä!
Näyttelypaikkalla olikin odotetusti hyytävä tuuli ja olin niin iloinen että en ollut pukenut mekkoa ja jakkua niin kuin ensin olin ajatellut! Kun löydettiin oikea kehä laitettiin häkki pystyyn, Saga sisälle ja itse sadevaatteet päälle. Onneksi ei satanut paljon, mutta tuuli kovaa. Hieman saatiin odottaa flattien kehiä, mutta Markku Mähönen osoittautui ripeäksi kaveriksi, joten odotus ei ollutkaan niin pitkä.
Flatteja oli ilmoitettu vain 9 kappaletta, joten toivoa oli että päästäisiin nopeasti myrskystä pois! Kun narttujen AVO kehä alkoi seisotettiin ja tuomari mietti ja kopeloi neidin läpi. Kun pyydettiin juoksemaan en kyllä ukso että meidän linjasta tuli hirveän suora koska tuuli... Kehän sisällä pysyttiin kumminkin, ja Saga onneksi hoiti homman hyvin ilman matten sähellyksiä. Kun seisotettiin uudestaan huomasin tuomarin yllättävän positiivisen puolen; hän arvosteli kaikki koirat ääneen, eli seisoi meidän vieressä ja kertoi kehäsihteerille mitä piti kirjoittaa niin että handlaajakin sai tietää mitä tuleman pitää. Todella kiva tapa! En ole ennen törmännytkään moiseen. AVOsta tuli sitten luokkavoitta ja SA (eikä mainita että oltiin ainoa koira luokassa, hehhe...).
PN kehässä sitten seisotettiin ja mietittiin ja taas juostiin jonkin sortin ympyrää, mitä nyt tuulenpuuskat sitä vähän muokkaili. Neidin vaaleat silmät luultavasti oli taas meidän kohtalo ja saimme siirtyä jonon hännälle. Näin saatiin tulos AVO ERI 1 SA PN 4 VASERT. Näitä varasertteja on tullut kerättyä ihan kiva pino, mutta saatiin kuitenkin hieno arvostelu eikähän tuohon sijaan ihan tyytymätön saa olla. Sagan esiintyminen on myös muuten parantunut huimasti viime aikoina! Ei se häntä hulluna heilu, mutta neiti on iloinen ja heiluttaa sitä suuremman osan ajasta kuitenkin!
Kotka KV, tuomari Markku Mähönen:
"Oikea tyyppi, kauniit ääriviivat, erinomainen sukupuolileima, erinomainen päänpituus, kaunis profiili. Hyvä kokonaisvaikutus. Aavistuksen vaaleutta silmissä. Hyvä kaula, runko, eturinta ja hännän kiinnitys. Suorat edestakaisin liikkeet, hyvät kulmaukset. Vielä hieman pehmeyttä ylälinjassa. Kaunis käytös ja karvanpeite."
Tulos: PN4 VASERT
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit piipahtamassa! Terkkuja ja kommentteja saa mielellään jättää! :)