sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Tappion kautta (melkein) voittoon

Lauantaina oli minun ja N ensimmäisen lomapäivän kunniaksi herätys 6:30 ja auton nokka suunnattiin kohti Koriaa ja flattien erikoisnäyttelyitä. Näyttelyiden jälkeen oli tarkoitus lähteä Vaasaan viikoksi joten auto olikin töpötäysi, mutta jotenkin saimme itsemme ja koiran mahtumaan sisälle...



Saavuimme perille aurinkoisessa mutta tuulisessa säässä hyvissä ajoin. Sagan mielestä tämä tapahtuma oli vissiin paras ikinä kun oli niin paljon lajitovereita. Normaalisti niin rauhallinen ja tottelevainen neitimme pomppi sinne tänne yrittäen pusutella kaikkia ohikulkijoita ja kaikin tavoin näyttää että maailmaa rakastava Saga on saapunut paikalle. Yritä siinä sitten pitää iloista flattia kurissa kun kädet oli täynnä häkkejä ja kasseja... Onneksi tällainen käytös ei ole flatti-ihmiselle mikään yllätys ja ihmiset sen kuin nauroivat! Alkukommeluksien jälkeen etsimme treeniporukkamme teltan ja asetin häkin ja Sagan paikoilleen.

Kehät alkoivatkin melkein ajoissa pentukehillä, ja eteni hitaasti mutta varmasti kohti avointa luokkaa. Olimme pessyt Sagan uudella shampoolla ja hoitoaineella viikolla, joten neiti tuoksui kuin hajuvesikauppa konsanaan... Mutta turkki kiilsi ja neiti oli erittäin hyvällä (lue: villillä) tuulella. Paikka oli täynnä mukavia ihmisiä ja sää hyvä. Voisihan loman hullumminkin aloittaa!




Kehiä seuratessa huomasin että narttujen tuomarilla oli erittäin tiukka linja. Montaa ERIä ei näkynyt, päinvastoin EH oli tavallisin ja jopa keltainen Hyvä lappu heilui vähän väliä... Valmistauduin siis pahimpaan! Kehässä Sagan iloinen mieli jatkui ja häntä heilui kuin oikealla flatilla kun asetuimme kuudentoista muun avoimen luokan narttujen kanssa kehään. Seisottiin ja juostiin kahdessa ryhmässä kehää ympäri. Sagalla oli niin kova vauhti päällä etten ollut pysyä perässä! Neiti nautti ja olisi varmaan ihan itse voinut kirmata kehää ympäri ilman minua roikkumassa hihnassa.

Yksilöarvostelun tuomari seisotti oikein koko rahan edestä ja vielä vähän lisää. Hienolla tasaisella askeleella Saga juoksi ympyrää ja edestakaisin. Seisomisessa alkoi lopussa handleriakin tylsistyttää joten ei ehkä ihme että neidin häntäkin rupesi tippumaan. Mutta hienosti oli heilunut tähän asti! Loppujen lopuksi jatkoimme enemmistön tuloksia ja saimme sinisen EH:n. Arvostelu oli kuitenkin oikein positiivinen, vain liian vaaleat silmät antoivat tuomarin mukaan kovan ilmeen. Ei muuta kuin neiti häkkiin ja seuraamaan muita kehiä.





Kasvattaja tuli kysymään meitä mukaan kasvattajaluokkaan ja jälkeläisluokkaan joihin me tietysti ilolla osallistuimme. Niitä kehiä odotellessa vierähti tunti jos toinenkin. Ehdimme hieman shoppailla flattitavaraa ja tietysti rupatella tuttujen kanssa -joita flattierkkarissa oli pilvin pimein.



Iltapäivällä osallistuimme Sagan kanssa muiden Harvahampaiden kanssa kasvattajaryhmään. Mukana oli Sagan äiti, sisko ja narttu Sagan äidin toisesta pentueesta. Koirista todella näki että ne olivat samasta puusta veistetty, Saga on perinnyt äitinsä hienon pään ja ilmeen. Myös liikkeet ja koko olemus olivat samannäköisiä. Myös tuomareiden mielestä ryhmämme näköjään näytti hyvältä, sillä Harvahampaan kennelistä valittiin Bis 2 kasvattaja! Mukana oli melkein kymmenen kasvattajaa joten kyllä oltiin tyytyväisiä!





Kuvien ottamisen jälkeenoli vuorossa jälkeläisluokka. Sagan äidin, Harvahampaan Fool or Clever "Åsa" jälkeläisryhmään kuului Saga ja Sagan sisko Akka, sekä yksi narttu ja uros Åsan toisesta pentueesta. Huomasi että koirat nyt olivat tottuneita seisomaan lähellä toisiaan, sillä kaikki seisoivat hienosti hieman vinottain toistensa vieressä. Tuomari katsoi kaikki ryhmät läpi ja juoksutti sitten ryhmät yksitellen. Vaikka meillä oli mukana yksi uros ja muut narttuja (= ei niin yhtenäinen ryhmä) ei tämä tuomareita haitannut kun Harvahampaat taas saivat kirmata toiselle palkintopallille ollen Bis 2 jälkeläisryhmä! Aamupäivän huonon yksilöarvostelun jälkeen, paransimme siis huimasti ryhmäkehissä, hehhe!




Päivä oli erittäin pitkä mutta mukavien ja samanhenkisten ihmisten ympäröimänä päivä kului mukavissa tunnelmissa! Kaikkea ehdittiin rupatella ja tsempattiin toisia kehissä. Ei voi muuta sanoa kun että flatti-ihmiset ovat parhautta! Yhtä iloisia ja ystävällisä kuin rotukin! Kiitos kaikille mukana olleille päivästä ja seurasta!


                                                        Väsynyt näyttelyneiti <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kävit piipahtamassa! Terkkuja ja kommentteja saa mielellään jättää! :)