Tiistaina oli sitten tämän TOKO kurssin viimeinen kerta. Onneksi ilmoittauduttiin jatkokurssille sillä nyt vasta alkaa tuntua siltä että aletaan päästä jutun jujuun kiinni ja sekä tämä kaksijalkainen että tuo nelijalkainen duracellflätti oppii miten hommat toimii, miten niitä harjoitellaan ja miksi.
Aluksi tosiaan vähän tuntui siltä että väännetään väkisin rautalangasta vain tehdäkseen asioista mutkikkaiksi, mutta nyt kun neiti on oppinut vähän kuuntelemaan ja itse olen älynnyt miten homma toimii tuntuu siltä että myös edistytään. Hitaasti hitaasti, mutta (toivottavasti) varmasti.
Edellisellä kerralla harjoiteltiin ensin vapaamuotoista seuraamista, pujotellen muiden koirakoiden välistä. Jopa neiti duracellflätti päätti alun pomppimisen jälkeen näyttää keskittymiskykynsä ja seurata suhteellisen hyvin ensimmäisen kierroksen. Hieman tuli etuilua kun se kaksijalkainen matte ei millään halunnut pysyä perässä, mutta tokalla kerralla tehtiin jo yhteistyötä!
Saga sai taas olla koko treenin ajan ilman hihnaa, ja lukuun ottamatta pari pomppua Mariannea päin, neiti pysyi vierelläni hienosti koko ajan ja jätti kokonaan toiset koirat oman onnensa nojaan, keskittyen tehtäväänsä!
Pujottelun jälkeen tuli sivulletulon harjoituksia. Muut koirakot muodostivat kuilun ja yksitellen jätettiin se nelijalkainen hännänheiluttaja toiseen päähän odottamaan sivulletulon käskyä toisesta päästä. Kaikki suorittivat tehtävän mallikkaasti, ja neidillämme olikin sellainen spurtti päällä että juoksi vahingossa viitisen metriä taakseni ennen kuin sai pysähdyttyä ja käännettyä sivulle…
vielä malttaa….
Joojoo, nytkä? nytkö? Jaaaa…..
…LÄHTEEEEEE!!!!
Ja duracellflätti pääsi maaliin! Enkö ollutkin ihan supertaitava?!?
Pikkuneiti ei piitannut muiden koirien tekemistä häiriöistä vaan juoksi, kerrankin, suoraan luokseni ja siitä sitten, enemmän tai vähemmän, siististi sivulle.
Tällä treenikerralla hyödynnettiin toisia koiria häiriköinä oikein urakalla. Tämän tehtävän jälkeen siirryttiin istuma harjoituksiin. Se että koira laittaa pepun maahan istu käskystä ei siis välttämättä tarkoita että koira osaa istua. Sen tulisi istua samassa asennossa liikkumatta kunnes joko vapautus tai seuraava käsky tulee. Häiriöistä riippumatta. Muodostettiin tätä harjoitusta varten ympyrä jossa seistiin selät vastakkain. Sitten koirat istumaan käskystä, ja pennun iän ja kokemuksesta riippuen vaadittiin paikallaan istumista, ilman flättien tyypillistä tassuttelua, eri kauan. Myös etäisyys koiraan vaihteli. Saga onkin tehnyt tällaisia harjoituksia kesän treeneissä, joten lähdin monesti piiloon vähäksi aikaa ja palasin sitten palkitsemaan jos neiti oli istunut paikallaan.
Lopuksi opittiin vielä uusi “stop” käsky. Eli koira seuraa kävellen omistajaa mutta stop käskystä pysähtyy kuin seinään. Ollaankin Saga neidin kanssa jo harjoiteltu tätä ennestään kotona, joten neiti tiesi suurin piirtein mistä oli kysymys. Tähän saatin vinkiksi palkata takapalkkauksen kautta. Eli nami maahan koiran taakse, koira seuraamaan aluksi esim. kättä. Kun seisahtuu stop käskystä niin kehutaan ja vapautetaan etsimään nami taakse. Tällä lailla koira ei vahingossakaan etene liikaa, vaan alkaa itse tarjota pysähtymisiä. Valitettavasti sen harjoituksen kuvat olivat aivan mustat, joten siitä vain yksi huono kuva minkä sain hieman pelastettua.
Kotona harjoitellaan seuraamista, tietysti perus asentoa eli sivulletuloa ja uutta stop käskyä ja odotetaan kehitystä sekä neli- että kaksijalkaiselta. Näillä eväillä sitten jatketaan kohti tokon jatkokurssia!
Kiitos kuvien ottamisesta hovikuvaajalleni N!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit piipahtamassa! Terkkuja ja kommentteja saa mielellään jättää! :)