sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Mietteitä pentukoulun pedagogiikasta

Aloitimme Simon kanssa hiljattain pentukoulun. Ajatuksena oli, että Simo mahdollisimman pian oppisi olemaan muiden koirien kanssa ja treenaamaan/keskittyä myös häiriössä. Sagan ollessa pentu asuimme vielä Vaasassa, joten pk-seudun koirakoulut eivät olleet minulle ennestään tuttuja. Olin kuitenkin kuullut yhdestä koirakoulusta joka kaiken lisäksi oli vain vartin ajomatkan päästä meistä. Selailin kyseisen koirakoulun nettisivuja ja pistin lopulta viestä, josko voisimme Simon kanssa aloittaa pentukurssilla vaikkei herra silloin ollut vielä 12 viikkoa täyttänyt.


Kyseinen pentukurssi oli rullaava kurssi mikä käytännössä tarkoitti sitä, että kurssi pyörii jatkuvasti vuodesta toiseen ja voit hypätä mukaan milloin tahansa ja lopettaa neljän kerran jälkeen. Koirakoulun vetäjä kilpailee itse tokossa arvokisoissa joten ajattelin, että tämä kuulostaa aivan loistavalta paikalta. En tosin ollut aivan vakuuttunut tästä koko ajan pyörivästä kurssimuodosta. Tämähän tarkoitti sitä, että samalla tunnilla oli pentuja jotka oli viimeistä kertaa ja jotkut ensimmäistä kertaa. Opettaja-korvaani tämä kuulosti hieman epäorganisoinnulta, mutta jos se vetäjän mielestä oli toimiva systeemi niin mikä ettei.

*Simo 13 viikkoa*


Ensimmäisenä kertana en ollut löytää koko koirakoulun, koska se oli muuttanut vanhasta paikasta(jossa olin kerran aikaisemmin käynyt) eikä kylttejä ollut missään. Simo 10 viikkoa sylissäni pyörin paikan ympäri ja kysyin eri paikoista missäköhän se voisi olla. Toisessa kerroksessa sanoivat kaikki, mutta toisen kerroksen ovet olivat lukossa. Reilun puolen tunnin kuluttua ja parin puhelun koirakoululle, jossa kukaan ei vastannut, löysin paikan. Ehdimme siis olla mukana kymmenen minuuttia ensimäisestä kerrasta. Näillä minuuteilla koitin pikaisesti päästä jyvälle mitä muut  tekivät. Kaikki kävelivät ympyrää, jotkut etenpäin ja jotkut peruuttaen. Hihnassa kulkeminen oli siis tehtävänä. Koitin Simon kanssa tehdä samoin (mikä ei tietysti ihan onnistunut kun pentu aisti hermostuneisuuteni) ja juuri kun olin alkanut päästä jyvälle oli tehtävän vaihto. Vähän istumista, luoksetuloja ja sitten olikin aika loppu. Tästä maksoin kuitenkin kaikkien neljän kerran täyden hinnan. Pikkasen kyllä suututti.


Toisella kerralla löysin paikan heti ja olimme hyvissä ajoin paikalla. Taas peruutettiin ja hatjoitelstiin hihnassa kävelemistä, kaikki yhtä aikaa. Kouluttaja seisoi keskellä ja kertoi mitä piti tehdä ja antoi kymmenen eri vinkkiä samaan aikaan miten jotkut koirat reagoi, miten hän teki omien koirien kanssa, mitä kannattaa ajatella ja miten naapurin koirat tekevät. Ja taas tehtävän vaihto. Kaikki harjoittelivat istumista paikallaan kun nami laitetaan maahan. Simo oli kaikista pennuista pienin, eikä oltu juuri tätä harjoiteltu joten kesti vähän ennen kuin ymmärsi mitä häneltä pyydettiin. Juuri oli alkanut sujumaan niin oli taas tehtävän vaihto, ja vuorossa luopuminen/luoksetulo namikäden kanssa. En ole siis vieläkään ymmärtänyt mikä on tämän harjoituksen ideana. Reilun parinkymmenen minuutin intensiivisen harjoittelun jälkeen oli Simo 11 viikkoa aivan naatti. Mutta vielä vaihdettiin tehtäviä samaan tahtiin kuin sekunttikello tikittää. Kaikki yhtä aikaa.



Jo tässä vaiheessa alkoi tämän koirakoulun pedagogiikka hieman ärsyttää. Ymmärrän, että pentuja on hyvä treenata yhdessä jotta oppivat olemaan yhdessä. Mutta 30 minuuttia yhteen putkeen on pienille pennuille jo aikamoinen sessio. On uusi ympäristö, uudet tehtävät, uudet ihmiset ja uudet tavat. Sitten pitäisi vielä puoli tuntia putkeen jaksaa keskittyä. Ohjaaja kyllä osasi koirien koulutuksen muuten, mutta kun pyörii samaa piiriä ympäri ja toinen seisoo keskellä selostamassa mitä tulee tehdä antamatta mitään yksilöllisiä ohjeita ollenkaan, mietin kyllä mistä tämä koulu on suosionsa saanut. Mieluummin olisin nähnyt että kurssin aika olisi vaikka tunti, ja muutama harjoitus olisi tehty yksitellen niin että pennut saaavat huilia välillä. Myös katsomalla muita oppii todella paljon nimittäin. N kävi kolmannen kerran Simon kanssa koulussa. Kymmenen minuutin jälkeen hän tiivisti tunteeni pentukoulusta todella hyvin; yhtä hyvin voisi laittaa CD:n päälle kotona ja kuunnella sitä. Tulisi paljon halvemmaksikin.

Ohjaaja on varmasti todella osaava itse ja muut kurssit oikein hyviä. Meille ja flattipennulle tällainen koultustyyli ei vain sovi. Toki mieleen on muistunut eri koulutustyylejä ja vinkkejä pennun kanssa. Simolle on myös tehnyt todella hyvää treenata muiden koirien seassa. Mutta muuten en voi valitettavasti suositella kurssia meidän osalta. Meillä on vielä yksi kerta jäljellä, mutta sen jälkeen harjoittelemme toisaalla.




Onko teillä koekmuksia eri  pentukouluista? Onko positiivisia tai negatiivisia kokemuksia?

3 kommenttia:

  1. Me käytiin Easy Dogin pentukurssilla Kodan ollessa vielä pieni ja olin todella tyytyväinen! Koirakkojen määrä oli pieni (olisiko ollut 5 tai 6?), kurssi halpa (muistaakseni jotain 70-80€ 5 tai 6 kerrasta) ja kaikki saivat yksilöllistä ohjausta. Tehtävät tehtiin yhtä aikaa, mutta ohjaaja kävi kiertämässä kaikkien luona ja pennuille annettiin paljon taukoja. Aina tunnin lopuksi pennut saivat myös halutessaan jäädä leikkimään keskenään, isot ja pienet pennut erikseen. Ja ensimmäisellä kurssikerralla käytiin muistaakseni vielä läpi mitä kukakin haluaisi kurssilla tehdä ja ohjaaja otti toiveemme huomioon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kuulostaa mielestäni todella toimivalta systemiiltä! Täällä tosiaan kun ei oikein ollenkaan saa yksillöllisiä ohjeita eikä taukojakaan. Todella hyvä myös että kaikki alussa sai kertoa toiveita, kaikilla kun ei aina ole samoja tavoitteita pentujen kanssa. :)

      Poista
  2. Olipa mielenkiintoinen postaus, itse en ole vastaavasta pentukurssista kuulut ennen. Me käytiin aikanaan kahdella pentukurssilla, mutta molemmat olivat eri koiraseurojen järjestämiä. Molemmissa oli ensimmäisellä kurssikerralla vähän luennontyyppinen johdatus ja vasta sen jälkeen harjoitukset alkoivat. Ekalta pentukurssilta tuntui jäävän tosi vähän käteen (käytiin niin helppoja juttuja läpi ja koirani osasi silloin jo jotain), vaikka jälkikäteen ajatellen se on kuitenkin ollut hyvä, että päästiin tekemään jo silloin koiraporukassa. Jälkimmäisestä pidin enemmän ja saatiin siitä paljon irti, mutta se olikin ns. "pentu 2-kurssi" ja tarkoitettu jo vähän edistyneemmille pennuille. Ekalla pentukurssilla oli kolme kouluttajaa, jotka vaihtelivat pienryhmissä (n. 3-4 koiraa), mutta isolla kentällä oli varmaan kaikenkaikkiaan sitten yli kymmenen.. Toisella pentukurssilla, jolla oltiin oli vain yksi kouluttaja ja 6 koiraa muistaakseni ja kouluttaja kierteli katsomassa jokaista ensin kun oli selittänyt miten homma menee. Se oli minusta ihan toimiva systeemi ja pidin siitä.

    VastaaPoista

Kiitos kun kävit piipahtamassa! Terkkuja ja kommentteja saa mielellään jättää! :)