Mökkeilyä ja nometreeniä

Viime aikana olemme olleet paljon mökillä koirien kanssa ja nauttineet lomasta ja säästä. N:llä oli myös ennen juhannusta viikko lomaa, jolloin vihdoinkin sain seuraa metsään ja nomeiltua koirien kanssa. Koirat ovat nauttineet mökkeilystä suuresti, koska saavat uida päivät pitkät helteessä. Kaupungissa kun ei ole ihan samaa mahdollisuutta. Täällä päin on myös ihania metsiä nometreenaamiseen. Kun ei tarvitse ajaaa monta kymmentä kilometriä saadakseen kunnon hakuruudun tehtyä se kyllä madaltaa treenien kynnystä paljon. 

Nomessa olen tehnyt paljon töitä Sagan maltin kanssa. Kevään kuumakalle kurssin jälkeen olen panostanut paljon siihen, että hallinta ja matti menevät ennen kaikkea. Jokainen nometreeni neidin kanssa aloitetaan seuruu- ja kontaktitreenillä, kunnes kierrokset ovat laskeneet. Tämän jälkeen yleensä tulee muutama lyhyt damin heitto, jotka joko minä tai Saga noutaa. Vireen mukaan. 

*Kaikki metsäkuvat ovat N ottamia. Oli nnäköjään unohtanut laittaa automaattitarkennuksen ja puut olivat näköjään vähän tiellä, mutta jotain mustaa sentään näkyy. ;) *

Tällä kertaa Saga sai myös tehdä pitkästä aikaa ykkös- ja kakkos markkeerauksia. Alun malttitreenin jälkeen heitettiin ensiksi helppo markkeeraus metsään. Heiton jälkeen käännyin ja seurautin Sagaa muutaman metrin taaksepäin ennen kuin sai luvan lähteä. Neiti löysi damin hyvin ja palautti yllättävän rauhallisesti. Parin heiton jälkeen alkoi suu käydä, kun vire nousi, jonka jälkeen minä noudin itse pari damia. Tämän jälkeen taas yksi markkeeraus, joka meni niin hyvin, että siirryimme kakkosmarkkeerauksiin. Itse hain ensimmäisen dummyn ja Saga sai noutaa toisen. Toisella markkeerauskerralla jouduin lähettämään toiselle dummylle uudestaan, kun ei meinannut sitä löytää, mutta muuten toimi oikein hyvin ja oli positiivisen yllättynyt miten hyvin Saga toimi.

 Simon kanssa tehtiin taipparimainen hakuruutu dummeilla. Heitettiin yksi motivaatiodummy, mutta jostain syystä ei löytänyt tätä heti vaan lähti heti hakuun. En viitsinyt tähän puuttua, vaan annoin etsiä rauhassa dummyt. Simo teki laajaa ja tehokasta hakua, joskin alussa oli hieman turhan paljon vauhtia. Jokainen dummy tuotiin suoraviivaisesti käteen. Tässä tyypissä olisi kyllä paljon potentiaalia nomekoiraksi. Harmi vaan, ettei emäntä ole yhtä pätevä nomehommissa... Mutta ehkä yhdessä opitaan vielä, kunhan saadaan joku hieman antamaan treenivinkkejä. Tyyppi on rohkea ja etenee hyvin, nyt vielä viilataan jälki kuntoon niin uskon että läpäisee taipparit hyvin syksyllä. Kyllä sen vaan huomaa, että olen pikkupentuajan tehnyt paljon enemmän maltti- ja kuuliaisuustreniä Simon kuin Sagan kanssa. Virheestään sitä oppii. ;)

Treenien jälkeen molemmat koirat saivat pulahtaa mereen ja kyllä oli kaksi tyytyväistä ja väsynyttä flattia jotka makasivat mökkipihan nurmella tämän jälkeen! 

Mites teillä on kesän alku sujunut?

Lomakaipuuta ja helletreenejä

Merentuoksu, helle ja mökkeily on muuttunut kaupunkimaisemaan, luokkahuoneeseen ja "kiire kotiin koirien luokse"-arkeen. Onhan arjella omat hyvät puolensa, mutta joka vuosi tuntuu aina vaan haikemmalta jättää mökin liehuvat koivut, isot metsät ja merenranta taakseen vaihtaaksen ne pienen paritalon pikkupihaan, autojen pakokaasuihin ja metelöiviin naapureihin (okei, eivät ne oikeasti metelöi niin pahasti, mutta mökin rauhan jälkeen jopa astianpesukone metelöi mielestäni!).

Helteen takia olimme suurimman osan lomastamme mökillä. Kaupungissa oli koirille liian kuuma, ja itselläkin oli tukalat oltavat kun ei asunto viileentynyt edes yöksi. Kaikki kikat märästä pyyhkeestä, kylmäkalleihin (jotka tosin SImo yritti syödä) ja jääpaloihin vedessä kokeiltiin kun ei tuuletinta tai pientä allasta koirille löytynyt enää mistään. Mökillä koirat ovat sitten melkein kirjaimellisesti asuneet vedessä. Kun ei sen pidempiä lenkkejä ole voinut tehdä, ovat koirat saaneet uida matkaa soutuveneen vieressä. Tämän lisäksi ollaan treenattu mielen ja jaksamisen mukaan, loppupalkkana tietysti vapautuminen mereen (on muuten kätevä ja toimiva palkka!). 

Sagan kanssa ollaan tahkottu kaukoja koko kesä. Nyt tekniikka lkaakin jo sujua, joten nyt täytyy "vaan" saada ne toimimaan myös ilman takaplkkaa. Mutta pikkuhiljaa... 

Simon kanssa on tullut tehtyä kontaktia ja seuruun alkeita. Myös kapulan pitoa ollaan treenattu, sillä pikkumiehen ote kapulasta on kuin pehmolelua purisi. Tyyppi ei tosin ole aivan samaa mieltä kanssani, että kapulan kanssa ei leikitä eikä tiputeta silloin kuin huvittaa. ;)

 *Joku opetti koirien laittamaan takatassut pohjaan ja tulemaan syliin vedessä... Arvatkaa huviksenne ketkä uivat päälle joka kertaa kun ollaan uimassa nykyään!*

Vähän piti kokeilla SUPpailla vanhalla surffilaudalla, lisähaasteita tasapainolle asetti kaksi flattia jotka mieluusti olisivat halunneet tulla laudan päälle. Saga ymmärsi varoa melaa jonkin verran yrittäessäni hätistää koiria pois, mutta Simo ei tietysti välittänyt siitä pätkääkään. Vastka kesän lopussa ymmärsi ettei tosiaan pääse laudan päälle. Hauska huomio kesällä oli se, että vaikkei kukaan välttämättä ollutkaan uimassa alkoivat koirat vetää omia uintilenkkejä. Jopa Saga joka yleensä vaan seisoo vedessä ja odottaa, että joku heittä kepin tai lelun innostui uiman oikein kauas. Muutaman kerran sain jopa huutaa koirat takaisin rannalle kun vain näkyi kaksi mustaa päätä keskellä merta! Useimmiten pysyivät tosin suhteellisen lähellä laituria. 

 *Tällaisia kavereita ei näe lenkeillä kaupungissa!*

*Lomatunnelma pähkinänkuoressa <3 *

Arjen alkaessa ovat koirat heti joutuneet olevan pitkiä päiviä yksin, mutta onneksi ovat pärjänneet hyvin. Itse olen yrittänyt ottaa lukuvuoden alun erittäin rauhallisesti, viime lukuvuoden uupumusta ajatellen. Vaikka lomakaipuuta tietysti on, on arki alkanut suhteellisen mukavasti. Olemme tokoilleet aktiivisesti Sagan ja Simon kanssa ja vielä pitäisi jaksaa aktivoitua nomen suhteen, joka jäi kesällä hieman taka-alalle. Ellei muuta niin saa koirille vaihtelua treeneihin.

Ihan ilman kommeluksia ei tosin säästytty lomalla. Olen kaikille kehunut kuinka Simo on rauhoittunut kesän aikana, kunnes päätettiin kokeilla jättää herra vain portin varaan yksin Sagan kanssa kotiin muutamaksi tunniksi. Mainittakoon, että lyhyiden ruokakauppakeikkojen aikana tämä on toiminut hyvin, siksi päätimme kokeilla hieman pidempää aikaa. Noh, tuloksen näkee alla olevasta kuvasta (toinen linssi puuttuu ja sanga purtu rikki). Olimme kiireessä jättäneet kaikki laturit, tietokoneet ja muut tavarat esille. Positiivinen asia on se, että Simo rikkoi vain yhden asian. Negatiivinen oli se, että jouduin silmälasiostoksille josta ei todellakaan ollut tarvetta...

Syyssällä on kuitenkin se etu, että nyt koirat ja itsekin jaksaa ulkoilla ja tehdä pidempiä lenkkejä! Ensimmäistä kertaa erittäin pitkään aikaan, saimme tänään pitkän metsälenkin tehtyä. Mutta toivottavasti aurinkoisia päiviä riittää myös syksylle!

 Miten teidän arki on lähtenyt rullamaan?

Mökkeilyä ja ruututreeniä

Ihanaa heinäkuuta kaikille! 
Nyt olen vihdoinkin saanut hankittua laturin koneelle joka helpottaa vähän bloggaamista, ettei aina tarvitse laianata N konetta. Ei ollut muuten ihan helppo homma hankita laturi, koska koneeni laturi ei näköjään löydy läheskään kaikista tekniikkakaupoista. Mutta nyt on siis kaikki Simon alkutalven tuhotut laturit korvattu uusilla, ja toivotaan että uusia ei tule. :) Mutta nyt asiaan! Lähdimme juhannuksena N ja S-tiimin kanssa mökille viettämään juhannusta ystäviemme kesken. Juhannusaattona oli perinteiseen tapaan sadetta ja tuulista, mutta lauantaina sää helli. Jäin juhannuksen jälkeen vielä puoleksi viikoksi mökille koirien kanssa, ja myös N pystyi ottamaan pari etäpäivää kanssamme. Miten sitten mökkeily sujuu koirien kanssa? Se on kyllä ihanan helppoa! Koirat pysyvät vapaana mökin pihalla yksinkin vaikka koko päivän jossa he leikkivät, uivat tai loikoilevat terassilla. Mökki on meren rannassa, joten voitte vaan arvata missä kaksi flattia rakastavat olemista! Laiturilla loikoilessa saakin välillä varautua märkiin koiriin jotka roiskuttavat vettä päällesi, tai muuten vaan halauvat tonkia märkinä syliin...

Tällä kertaa saimme seuraa yllä olevasta joutsenperheestä. Havahduin yhtäkkiä laiturilla oleskellessani, että Simo murisee jollekin (Saga on jo nuorempana oppinut jättämään joutsenet rauhaan) merellepäin. Joutsenet eivät pelkäneet mitään, vaan tulivat ihan laiturin lähelle. Kun Simo alkoi haukkumaan alkoi äiti-joutsen sihistä meille. Sillä hetkellä katsoin parhaaksi ottaa Simon niskasta kiinni ja mennä koirien kanssa ylös pihalle, kunnes joutsenet olivat hävinneet. Tämä toistui melkein päivittäin koko viikon ajan, eikä joutsenet olleet moksiskaan vaikka ihminen ja kaksi koiraa istuivat laiturilla, vaan uiskentelivat kaikessa rauhassa rantaa päin. Pikkuhiljaa Simokin oppi olemaan haukkumatta joutsenille ja tyytyi katsomaan niitä laiturin päästä.

*Juhannuskoirat Saga, Hugo ja Simo*

Paitsi kameran ulkoiluttamista otettin myös kevyet tokotreenit mökillä. Siellä kun helposti voi tehdä "matalan kynnyksen treenejä" kun on niin iso piha. SNJ:n tokokoe häämöttää, jonka syystä olemme veivanneet AVO luokan liikkeitä Sagan kanssa. Josko nyt saisimme sen ykkösen niin voisimme keskittyä voittajaluokkaan. Tein kokeenomaisen treenin lähellä olevalla nurmikentällä, nähdäkseni mitä osia meidän vielä täytyy treenata lisää. Muut liikkeet sujuivat aika kivasti, mutta ruutu osoittautui neidille yhtäkkiä aivan oudoksi jutuksi. Lähti oikein hyvin ruutua päin, mutta jos ei ruudussa ole palkkaa jäi neiti kyttäämään etunauhan eteen, että mitäs nyt tässä oikein piti tehdä. Ei ollut väliä oliko ruutu helpossa tai vaikeassa paikassa, niin tulos oli sama. Luultavasti on ruudun paikka jäänyt niin kauan vahvistamatta, että Saga epäröi ja yrittää sitten päästä helpolla. Mökillä kokeilin ottaa hieman kisaa Sagan ja Simon kanssa niin, että laitoin palkan ruutuun ja molemmat koirat odottamaan. Sitten palasin koirien luokse, pidin toista jalkojen välissä ja toista pannasta kiinni. Hetsattuani molempia päästin vain toisen juoksemaan ruutuun. Koska halusin saada Sagaan enemmän tarmokkuutta ruutuun, päästin useammin Simon ruutuun hakemaan palkan. Tämä toimi hetken, muttei antanut ihan toivottua "ärhäkkyyttä".  Otin asian puheeksi Mariannen treeneillä, joka kehotti käyttämään samanvärisiä namikuppeja kun ruutunauha. Näin Saga ei näe kaukaa onko ruudussa kuppi vai ei, mutta saa kuitenkin palkan ruudussa. Samalla neiti oppii luottamaan, että ruudussa kyllä on palkka vaikkei sitä aina näy.

*Yhtenä iltana oli ihana kuunvalaistus*

Kesähelteiden kunniaksi N päätti koiraruokaostoksilla hankkia koirajäätelön Sagalle ja Simolle. Musti ja Mirri ovat kesän alussa alkaneet myymään "koirajäätelöä" joka on koirille tarkoitettu. Niitä löytyy eri makuisia, mutta meille tuli lohenmankuinen jätski. Hintaa tuolla pikkupurkilla kyllä on noin viitisen euroa, mutta hieman hauskahan se oli kokeilla mitä koirat tykkäävät. Tosin olimme kokonaan unohtaneet, että perheemme pikku simpanssi Simo täytti vuoden 27.6! Jäätelö sai siis olla pikkuherran syntymäpäivälahja, mutta hyvin näytti maistuvan.

*Simo 1v!*

Nyt heinäkuussa olisi tarkoitus lähteä ensiksi Juvalle näyttelyyn josta ajamme Vaasaan sukuloimaan ja sitten taas mökille. Onneksi koirat viihtyvät autossa.

Oikein ihanaa kesän jatkoa kaikille!

Vesihirviön kesäkausi korkattu!

Viikonloppuna kävimme pitkästä aikaa mökillä, ja tehtiin Sagan kanssa vesinoutoja, josta on vielä pidempi aika! Vesi oli lämmennyt niin paljon että uskalsin pitää ihan kunnon treenit. Jälkikäteen vain kunnon kuivaus ettei tulisi vesihäntää. Neiti kylllä nautti täysin siemauksin mökillä olemisesta, kun sai uida niin paljon kuin lystäsi ja oli paljon tilaa riehua ja juosta pallojen perään!

Neiti oli aivan innoissaan kun otin dummit ja vaakun esille, ja hyvä ettei vetänyt kuperkeikkaa rannalla itsensä ympäri kun huomasi että mennään rannalle! Hassu flatti! Itse uinnissa ei ole ongelmia, Saga noutaa vaikka norsun vedestä. Vain palautuksessa on perus ravistus ja tiputtelu ongelma. Aloitettiin dummeilla. N heitti veteen ja minä lähetin Sagan noutoon. Hyvää vauhtia ui noutamaan, ja takaisin tullessa menin veteen vastaan antamaan "pidä" käskyn jotta dummy pysyisi suussa. Pari kertaa tippui veteen, mutta nopeasti neiti muisti mistä oli kyse, ja kohta riitti että otin pari askelta veteen ja annoin pidä käskyn. Välillä suuntasi vieressä olevan "saarekkeen" puoleen, mutta sain houkuteltua uimaan luokseni.

Muutaman toiston jälkeen vaihdettiin varikseen (kun ei ollut lokkia...). Ote ei ollut aluksi mitä parhain, ensikis oli siipiote, sitten taisi ottaa päästä kiinni jne. Mutta pikkuhiljaa parani sekin, ja lopuksi tuli vaakku rantaan asti ilman että menin vastaan. Vielä tosin välillä tiputtaa rantaan kun ei malta ihan olla ravistamatta, mutta eiköhän sekin saada kohtapuolin poiskitkettyä. Onneksi jokin osa taipparin tehtävistä on hallussa, kun muut tehtävät vaikuttavat olevan toivottomia tapauksia...

Nyt täytyisi vielä saada nuo maanoudot toimimaan niin ehkä vielä joskus uskalletaan ilmoittautua taippareihin!

Muuten saatiin nauttia koko viikonloppu ihansata säästä meren rannalla. Ei olisi kyllä yhtään tehnyt mieli palata arkeen!

Miten teidän kevät on lähtenyt käyntiin? Onko koe-/kisakausi startannut?