TOKO-flattien koulutuspäivä Kannuksessa

Viime viikonloppuna kasa flattitokoilijoita kerääntyivät Kannuksen Dog sport halliin tokoilemaan yhdessä. Tarkoitus olisi, että tästä porukasta valikoituisi edustajat tokon SM-joukkueeseen. Edessämme oli kokonainen päivä täynnä tokoa, flatteja ja mukavia ihmisiä. Kaikki ainekset täyddlliseen päivään oli siis valmiina! Tämä päivä sijoittui sopivast hiihtolomani loppuun, joten ajelimme torstai-iltana N ja S-tiimin kanssa Vaasaan. Lauantai-aamuna minä ja Saga hyppäsimme taas autoon ja ajoimme parin tunnin matkan Kannukseen Simon jäädessä N kanssa Vaasaan. Molemmille koirille hiukan laatuaikaa. Kameraa ei tullut matkalle mukaan mikä näin jälkikäteen hieman harmittaa, joten saatte nauttia puhelinkuvista.

Perille tultuani luulin ensiksi että olin ajanut väärin. Kun navigattori ilmoitti että olen saapunut määränpäähän, edessäni oli S market, ravintola, kirppis ja olin keskellä keskustaa. Mutta niin vain nurkan takaa löytyi iso j alämmin koiraurheiluhalli! Täällä etelässä kun on tottunut että kaikki hallit ovat melkein teollisuusalueilla, ja jos ovat hiukan enemmän keskustaa päin on hallin koko kutistunut puoleen. Pysäköin hallin eteen ja Saga sai hieman venytellä jalkoja ennen kuin menin sisälle tutkimaan ketä kaikkia meitä paikalla oli. Hallin sisältä löytyi joukko aktiivisia flattiharrastajia, useimmat tuttuja, mutta myös muutama uusi kasvo löytyi. Kannoimme kassit ja tavarat sisälle ja koirat häkkeihin, ennen kuin istuuduimme alas suunnittelemaan päivää. Kaikki olivat hiukan hermostunen oloisia, eihän sitä koskaan tiedä mitä superkoiria muilla on kun itse tulee maallikon kanssa sinne! ;) Esittelykierroksella huomasin ilokseni että meitä oli ihan laidasta laitaan. Sekä erittäin aktiivisia kouluttajia, että iloisia harrastajia ja kaikkea siltä väliltä.

*Tarjoilu oli kohdillaan!*

*Toko-porukka*

Aamupäivälle suunnittelimme paikallaoloa luokittain, jonka jälkeen jokainen koirakko sai valita 2-3 liikettä jotka tehtäisiin kokeenomaisesti. Sagan kanssa valitsin kaksi liikettä (emme ole pitkään aikaan tehneet kokeenomaisesti ja halusin että motivaatio varmaan pysyy yllä alussa), ohjatun noudon ja jäävät. Jääviin meille valittiin liikkeet maahan ja istu. Olimme torstaista saakka matkustelleet aika paljon paikasta paikkaan, joten hieman mietitytti miten neiti rauhallinen jaksaisi koko tämän päivän. Ilokseni huomasin, ottaessani Sagan häkistä, että neiti oli virtaa ja tarmoa täynnä! En tiedä olio se uusi paikka vai se, että sai olla ainoana koirana ilman Simoa mukana, mutta virtaa riitti. Paikallaolossa piti kerran muistuttaa nuuskimisesta, muuten tämä meni oikein mallikkaasti. Neiti malttoi odottaa maassa kun palasimme takaisin, eikä ennakoinut nousua. Koska usein ennakoi, en ottanut Sagaa sivulla vaan palkkasin alas maahan liikkeen loputtua. Yksilövuoromme alkoi ohjatulla noudolla. Saga seurasi hyvin sisään ja malttoi katsoa ensimmäisen kapulan laskua ja otti opetetusti sitten minuun kontaktia. Seuraamisessa neiti virtapiikille tuli yhtäkkiä kiire ja varasti noutoon. Sain pysäytettyä ja otimme koko liikkeen uudestaan, jolloin se meni nappiin. Sitten siirryimme seuraavaan paikkaan jossa teimme L:än. Laitoin varmuuden vuoksi namin suuhun, jolla palkkaisin Sagan liikkeen loputtua. Neitihän näki tämän ja seurauksena oli pomppivat ensiaskeleet. Sitten malttoi ja meni käskystä hyvin maahan. Ohjaaja sekosi josko kartiot pitä kiertää ulko- tai sisäkautta (kävlykurssi täältlä tullaan...) mutta koira selvisi käännöksestä hyvin. Istumisessa meni jostain syystä maahan, joten uusimme sen myös jälkikäteen. Tähän voi olla niinkin helppo selitys, että itse treenatessa olen melkein aina ottanut maahanmenon lopuksi ja alussa toisen liikkeen. Ohjaajalle siis opettamista! Muuten olin tyytyävinen Sagan tekemisiin, virheitä tuli, mutta ne joutuivat korkeasta vireestä, jolloin ei ihan keskittynyt. Mieluummin näen tällaisia virheitä kokeenomaisissa treeneissä kuin sen, että vire ei riitä.

Opettavaista oli myös nähdä muiden tekemisiä. ALO koiria katsoessani sain esimerkiksi paljon vinkkejä Simon treenaamiseen. Kehän laidalla tein Sagan kanssa kaukoja takapalkalla ennen kuin teimme pienen lenkin. Ennen kuin me ihmiset suuntasimme lounastauolle teimme vielä pienen yhteis-/häiriötreenin koirille muun muassa piippaavien lelujen kanssa (ta miksi niitä kutsutaan). Hieman erilainen mutta erittäin hyvä treeni. Lounastauon jälkeen ei kyllä olisi enään jaksanut tehdä mitään. Koirista alkoi myös huomata pienenpientä väsymystä, mutta flattien tapaan he olivat taas valmiita töihin heti kehään päästyään.

Linkki videoon

Linkki videoon

Lounaan jälkeen teimme kehääntuloja ja siirtymisiä. Saga ottaa hyvin kontaktin perusasentoon tullessa, liikkeiden välit pitäisi vielä vahvistaa ja tehdä arvokkaammiksi. Tällä hetkellä Saga seuraa hyvin alussa, mutta lopussa kontakti ei pidä ja laahustelee perässä. Kun ei ollut oman koiran kanssa kehässä, me muut istuimme kehän laidalla rupattelemassa, mistä muusta kuin, koirista, treenaamisesta sun muusta. Mukana porukassa oli kasvattajia, kouluttajia, monen vuoden flattitreenaajia, sekä ensimmäisen flatin omistajia. Joten saimme monta näkökulmaa keskusteluihin.

Lopuksi valitsimme yhden tai kahden liikkeen mitä halusimme avustajan kanssa treenata. Sagan kanssa valitsin tunnistusnoudon ja Heidin opastuksella sain pari treenivinkkiä siihen. Saga osaa nimittäin tunnistusnoudon, mutta kun liike tehdään kokeenomaisesti, eli joku muu vie, neidille tulee hirmu kiire ottaa ensimmäinen näkemänsä kapula suuhun ja kiiruhtaa takaisin luokseni. Heti jos itse vien kapulan mitään ongelmaa ei ole. Jotta saisimm eliikkeen ruahoitettua sain vinkin laittaa ison kasan kapuloita maahan, josta yksi on se oikea. Sitten lähestymme kasaa ja käskyä antamatta Saga saa itse mennä kasan luokse etsimään oikeaa kapulaa. Tätä olen tehnyt pari kertaa ihan kotona olohuoneessa nyt, ja liike on silminnähden rauhoittunut, eikä Saga hätiköi samalla tavalla.

Tämän jälkeen otin Sagan jaloittelulenkille, jonka jälkeen pakkasin tavarat autoon ja suuntasin takaisin kohti Vaasaa. Monet jatkoivat vielä sunnuntaina, mutta itse jouduimme palamaan takaisin etelään ja töitä kohti. Päivä oli pitkä mutta antoisa. Olin todella todella iloinen huomatessani, että Sagan motivaatio pysyi melkein yhtä korkealla koko päivän, eikä neiti vaikuttanut hirveän väsyneeltä kotiin tullessa. Oli mukavaa nähdä uusia kasvoja ja aktiivisia flattiharrastajia, ja koirille teki hyvää päästä uuteen paikkaan uuden porukan kanssa treenaamaan. Kiitos kaikille mukana olleille, lisää tällaista! :)

SNJ:n TOKOmestaruus

Melkein vuoden koetauon jälkeen meidät pyydettiin Sagan kanssa mukaan edustamaan flatteja SNJ:n tokomestaruuteen Tammelassa. Koska voittajaluokan liikkeet eivät ihan vielä ole kisakunnossa, osallistuimme avoimeen luokkaan. Olemme lähinnä treenanneet voittajaluokan liikkeitä, joten listasin avo liikkeet nähdäkseni mitkä liikkeet kaipaavat erityisen paljon huomiota. Yllätyksekseni ruutu osoittautui Sagalle haastavaksi. Teimme siis pari viikkoa ruudun tehotreeniä. Seuruu on tosin edistynyt.

Koepaikka oli metsän ympäröimä, epätasainen, ”metsäpläntti” (koska en keksi parempaa sanaa sitä kuvailemaan). Kun otin Sagan autosta vähän veryttelemään, neiti luuli tulleensa noemkokeeseen. ”Sihti päällä kohti metsää! Ai ohjaajako? Oliko semmonen matkassa mukana?” Hieman oli siis haastetta saada neiti kuuntelemaan ja suostumaan yhteistyöhön. Tähän tietysti myös vaikutti valeraskaus. Se on nimittäin vienyt Sagalta sekä korvat, että energian. Paikkis meni kuitenkin oikein hyvin kunhan hieman tavallista tiukempaa annoin paikka käskyn. Utelias kun tämä rakas noutajani on, olihan hänen pakko kääntää katseensa perääni kun kävelimme koirien taakse, josta lähti puoli pistettä. Seuratessani muiden suorituksia huomasin, ettei Saga ollut ainoa jolla oli muuta kuin tokoilu mielessä. Kenttä oli tokokentäksi aika haastava ja monet koirat nuuskivat maata eivätkä oikein keskittyneet. Muutama jopa lähti kehästä.

Tällä kertaa avoimen kaikki liikkeet tehtiin putkessa eikä eri osassa, mikä on ollut meille parempi. Myös tämä taisi vaikuttaa koirien keskittymiseen, valitettavasti myös Sagan. Liikkeet alkoivat estehypyllä ja kaukoilla, jotka ovat Sagan vahvimmat liikkeet. 

Este: Ei ongelmia, 10

Kaukot: 9, luultvasti vinon maahanmenon takia, en keksi muuta syytä. Muuten teki loistavat kaukot.

Nouto: 5 Lähti hyvin hakemaaan ja palautti ripeästi. Jalkojeni juurilla tapahtui kuitenkin kummia: Saga sylkäsi kapulan suustaan jalkoihini jonka jälkeen siirty perusasentoon oikein tyytyväisen näköisenä. Ei ole koskaan tehnyt tätä aiemmin, joten en tiedä mikä tähän tuli. Enemmän lähityöskentelyä siis tiedossa.

Liikkeestä seisominen: 9 Hieman edisti seruussa, mutta pysähtyi kun sai tiukan käskyn ja seisoi mallikkaasti paikalla.

Luoksetulo: 7. Alkoi hyvin mutta loppui kurjasti, samalla kun Saga käänsi itsensä tullessaan perusasentoon iski jokin ihana haju neidin kirsuun ja jäi haistelemaan maata. Tuplakäskyllä sivulle. Tästä alkoi sitten alamäki.

Seuruu: 7, Ei halunnut millään ottaa kontaktia edes perusasennossa, joten en odottanut paljon. Seurasi oikealla paikalla, mutta ilman kontaktia. Käännöksissä haahuili, mutta nosti vireensä juoksussa.

Ruutu: 0 Lähti hyvällä vauhdilla mutta jäi nuuskimaan maata (etsimään namikuppia) eikä kuunnellut seis käskyä. Kun kuunteli oli jo ulkopuolella eikä korjauskäskyistä huolimatta löytänyt oikealle paikalle.

Liikkeestä maahanmeno: 9, jos jostain saa olla tyytyväinen tässä kokeesta se on jäävät liikkeet. Jostain syystä Saga on usein nollannut tämän liikkeen vaikka tekee sen mallikkaasti treeneissä. Nyt meni kuitenkin hienosti maahan käskystä.

Merkin kierto: 0, työtapaturma. Jokaisessa toko kokeessa missä olen käynyt on käytetty muovisia kehänauhoja. Tässä kokeessa oli käytössä sininen ”muovilanka” jonka ”kerä” oli laitettu pystyyn vinosti kiertokartion taakse. Saga teki siis mallikkaan kierron, nopean ja tiukan, mutta kiersi valitettavasti tämän ”kerän” kartion sijaan.

Kokonaisvaikutus 8,5 ja kommenteina että kuitenkin tottelevainen koira joka tekee tötä. 3. Tulos.

Alkupettymyksen ja pienen analyysin jälkeen totesin, että tarvitsemme paljon enemmän kisamaisia treenejä. Saga osaa liikkeet, mutta palkattomuutta ei olla juurikaan treenattu jonka seuruksena neitiä ei kiinnosta työnteko jos ei tule palkkaa liikkeen tai kahden jälkeen. Kolmostuloksellamme olimme kuitenkin neljännellä sijalla. Ainoastaan voittaja sai tuulettaa ykköstuloksella. Kukaan joukkuestamme ei valitettavasti saanut juhlia ykköstuloksella, mutta melkein kaikki saivat ainakin tuloksen. Joukkuekilpailussa flatit olivat hopeasijalla. Kultaisetnoutajat sai ylivoimaisen voiton ja tollerit olivat kolmansia.

*Flattijoukkueessa flatit Hertta, Piki, Saga ja Norma*

*AVO luokan aikana oli vielä aurinkoista ja painostava ilma, mutta EVL:n aikaan alkoi sade*

Ei muuta kun nokka rintaan ja kohti uusia pettmyksiä! Noh, ei vaiskaan, onneksi meillä on jo avoimesta luokasta ykköstulos joten periaatteesa voisimme siirtyä heti voittajaluokkaan. Tosin tuntuu itse siltä että tarvitsen enemmän kisakokemusta, joten taidetaan antaa avoimelle luokalle vielä yksi mahdollisuus ennen luokansiirtoa. Nyt ainakin tiedämme missä osissa tarvitsemme enemmän treeniä ja mitkä osat toimivat. Sitten pitäisi vain kokoa kaikki palat yhteen niin eiköhän se siitä.

Treenaa:

Kokeenomaista

Palkattomuutta