Serttitili avattu!

Viikonloppuna käytiin Salo KR: ssä piipahtamassa neidin kanssa. Tämä näyttelykausi ei ole tähän asti mennyt niin hyvin kun oltiin toivottu, sininen on enimmäkseen ollut meidän väri. Pöytyän varasertin jälkeen toivoni kuitenkin nousi hieman; kunhan neiti saisi ERIn niin olisin oikein tyytyväinen! Tosin aina sitä vähän toivoo josko menisi pikkusen paremmin vielä… N oli kuvaamassa näyttelyä, mutta pölyn ja vaihtelevan pilvisyyden vuoksi kuvat ovat hieman vaaleita. Valitan!

Päivä oli aurinkoinen ja lämmin, otettiin viilennysloimikin mukaan neidille ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Tultuamme paikalle asetettiin häkki paikalleen ja koira sisään. Flatteja oli ilmoitettu 23 kappaletta ja tuomarina oli meille täysin tuntematon virolainen Jelena Kruus. Kehissä tepasteli vielä tollerit jotka olivat ennen flatteja, kun saavuttiin paikalle joten lähdettiin jahtaamaan lippistä minulle jotta kestäisi helteisen kesäpäivän ilman auringonpistosta.

            Kesken arvostelun tämä mies käveli kaikessa rauhassa flattien kehän läpi, eikä vaikuttanut piittaavan ollenkaan mistä käveli…

Pienen odotuksen jälkeen alkoi flattien kehät. Katsellessani urosten kehiä totesin että tämä tuomari vissiin pitää vähän isommista koirista. Tämä olisi Sagalle etu kun neiti ei nartuksi ole ihan pienimmästä päästä. Kun paras uros oltiin valittu tuli narttujen vuoro. Katseltiin ensiksi junnut missä treenitoverimme Hertta esittäytyi hienosti, saaden ERIn ja SA:n. Sitten me olimmekin vuorossa. Sagan luokassa oli kaksi Mei Dan kennelin narttua, molemmat aika pieniä. Neiti seisoi kyllä nätisti, mutta se häntä… Tiedä häntä jos neidillä vain oli kuuma vai tylsää, mutta se ei kyllä heilunut senttiäkään.

Neiti kuitenkin seisoi ryhdikkäästi ja antoi tuomarin katsella hampaat rauhassa. Tästä saatiin kuitenkin tuloksena ERInoimainen ja olin tähän jo erittäin tyytyväinen! Neiti sitten häkkiin nopsaan ja katseltiin kahta muuta. Molemmat muut nartut saivat myös erin, ja vuorossa kilpailuluokka. Tässä Saga vähän heräsi henkiin ja juoksi itsensä ykkössijan ja SA:n! Oi sitä iloa kun taas alkaa hommat sujua jokseenkin niin kuin Strömsössä!

Tämän jälkeen katseltiin muita ja selailtiin luettelo läpi. Todettiin että kaikista nartuista vain kaksi olivat valioituneet, joten sertit tulisivat olemaan tiukassa. Pienenpieni toivonkipinäni sammui tähän, mutta oltiin jo pärjätty niin hienosti etten antanut sen häiritä.

Paras narttu kehässä Saga oli vihdoin herännyt henkiin ja häntäkin heilui hieman. Seisottiin ja ravattiin ensin kaikki kehän ympäri. Yritin myös itse juosta vähän kovempaa, mikä taisi innostaa neitiä, koska juoksi paremmin kuin pitkään aikaan, pitkällä askelpituudella. Sitten taas seisottiin ja mietittiin. Hetken päästä tuomari vilkutti neljä parasta kehän keskelle, ja suureksi yllätykseni me olimme tässä joukossa mukana!

Sitten tuli juostua… Ensin juostiin kaikki neljä ja tuomari asensi meidät riviin, minä ja Saga toisena. Tämän jälkeen minulle ja “neloselle” vilkutettiin että me kaksi juoksisimme kehän ympäri. Vauhtia piisasi ja ajattelin jo että kohta saan lämpöhalvauksen, mutta elossa selvittiin. Tämän jälkeen meidät siirrettiin kolmosiksi, ja sitten enemmän juoksemista. Tällä kertaa parijuoksu mitä en ennen ole tehnytkään. Me ja “kakkonen” juostiin siis edes-takaisin samanaikaisesti. Tässä neiti oikein liiteli eteenpäin. Sitten lopuksi vielä kaikki yhdessä kehää ympäri ja sen jälkeen tuomari tuli kättelemään meidät toiselle sijalle!!

Olin aivan ymmälläni, tämä oli paras sijoitus koskaan sitten pentukehien! Mutta yllätykset eivät loppuneet tähän. Ensimmäiseksi sijoittunut Lydia flatti oli jo valioitunut joten kaiken kukkuraksi Saga sai ensimmäisen serttinsä!! Ai että kun olin ratkea ilosta! Niin ylpeä pikku-neidistämme!! Onnitteluja tuli sieltä täältä ja Saga sai ensimmäisen pokaalinsa palkintohyllyn koristeeksi.

                                                                         Joku ehti käydä uimaan ennen serttikuvien ottoa…

Arvostelu oli myös erinomainen:

PN2 SERT

Almost 2 years old, feminine bitch. Excellent type. Nice body proportions. Good balance angulation. Long head, correct expression. Excellent topline and underline. Nice coat. Moves nicely but needs more drive (oli kuuma!). Nice temperament, good coat.

                                       

Näyttelyiden jälkeen Saga sai leikkiä pikku Lucia pennun kanssa hetkisen, ja kyllä niillä kahdella oli hauskaa! Yhtä ihanaa ei ollut kun näyttelyt olivat hiekkakentällä ja koirat muuttuivat hiekassa harmaiksi mustan sijaan… No neiti vain autoon ja suunnattiin sitten mökille missä sai mennä uimaan.

                                         

Ihanan helteinen ja mukava näyttely oli kaikin tavoin(vaikka olikin pölystä!)!

Pennusta Junioreihin

Tänään oltiin Sagan kanssa Tuomarinkylässä Royal Canin KV näyttelyissä. Tuomarina oli brittiläinen Frank Kane.

Edellisissä näyttelyissä Saga oli vielä pentuluokassa, mutta tänään oltiin sitten ensimmäistä kertaa junioriluokassa. Oltiin myös ensimmäistä kertaa kansainvälisissä näyttelyissä ja ensimmäistä kertaa ulkonäyttelyissä… eli aika jännää oli!

Ensimmäinen vaikutus koko paikasta oli aika sirkusmainen, väkeä oli vaikka muille jakaa ja kanttiineja oli joka lähtöön!

  

Sää oli valitettavasti aika vaihtelevaa, aamupäivällä oli tihkusadetta ja harmaata, mutta iltapäivänä aurinkokin pilkahti hetkeksi näkyviin. Tällä kertaa meillä oli ostettuna myös näyttelyille tyypillinen kevythäkki. Oltiin pari päivää harjoitellut sen kanssa niin että neiti tottuisi siihen. Erittäin käytännöllinen muuten! Koska jouduttiin pysäköimään auto jonnekin peräseinäjokeen, oli niin käytännöllistä että pystyi laittamaan häkin kehän viereen ja ottaa neiti  ulos sieltä just ennen hänen vuoroaan.

 

Mukana oli myös Sagan rakas veli Morris, joka voitti junioreiden urosluokan ja sai SA:n! Myös Leo-isä oli mukana veteraaniluokassa.

Saganeiti itse on ollut muutama päivä todella väsynyt, joten vähän mietitytti miten hän jaksaisi tämän päivän. Mutta iloisesti ja pirteästi hän yritti nuuhkia joka millimetriä kun tultiin perille, eikä Vaasa-Espoo matka eilen vaikuttanut ollenkaan häirivän häntä. Neidin turkkikin kasvaa huikeaa vauhtia, vaikka sitä karvaa lähtee. Onneksi henkilökohtainen trimmaaja ja kouluttaja Marianne (Leo-iskän omistaja) oli paikalla ja ehti siistiä meidän metsämörrimme.

Saimme muuten vinkin ottaa Sagan vain just ennen kehän alkua häkistä ulos. Tämä sen vuoksi, että kun hän on innoissaan kaikesta kehän ulkopuolella, sekoitettuna meikäläisen hermostuneisuuteen, niin häntä varmaan heiluu(ainakin alussa). Nyt ei myöskään olla ollenkaan treenattu neidin kanssa seisomista ettei hän tylsistyisi, ja kieltämättä näiden kahden vinkkien avulla häntä heiluikin hieman enemmän kuin edellisissä näyttelyissä! Kuitenkin neiti seisoi ihan nätisti, vaikka hampaita ei vieläkään ollut kivaa näyttää…

Juniori uroksia oli vain kaksi ja narttu junnuja oli ilmoitettu seitsemän kappaletta, mutta vain neljä oli paikalla. Yksi(punaisen jakkurouvan flätti) juniori nartuista oli ruotsista, muuten kaikki ihan suomalaisia ja erittäin hienoja!

Hampaita siis EI ollut kivaa näyttää. Mitä nyt joku brittiläinen tuntematon mies tulisi neitiä tutkimaan! Tämä neiti ei kyllä ainakaan seiso ja näytä hampaita!

Onneksi kuitenkin näytti sitten kiltisti naaman ja hampaat kun vaan oli istuutunut, mutta tiedetään mitä tulevissa treeneissä harjoitellaan..!

Mutta tiivistettynä neiti käyttäytyi hyvin, juoksi reippaasti eikä hypännyt tuomarin syliin(mikä aina on suurin pelkoni…). Lopputuloksena olikin sitten juniori narttujen toiseksi paras ja vielä sertin arvoinen! Eli todella tyytyväisiä oltiin!

Isosta kehästä jouduttiin sitten ulos ilman sen enempää sijoitusta. Sagasta tuli myös jotenkin apaattinen, mikään ei oikeastaan kiinnostanut, ei namit eikä matte ja neiti seisoi jalat sojottaen kaikkiin suuntiin… Tiedä häntä mikä neitiä tylsistytti! Mutta saatiin ainakin olla tyytyväisiä SA: sta ja toisesta sijasta!

Tuomarin arviointi ei myöskään ollut pahempi:

“9 months very promising. Full of breedtype, excellent headshape. Eye could be darker. Really excellent feet, good bone. Good couplings, good rear and good frontactions. Has o lot of promise in the future”.

Eli lupaavalta vaikuttaa! Tuohon silmän väriin ei nyt hirveästi tietysti pysty vaikuttamaan… Mutta tuomari tuli vielä henkilökohtaisesti kehumaan että Sagan tassut olivat parhaat mitä hän sinä päivänä oli nähnyt!

Saga * 2 plus yksi hännänheiluttaja

Heipparallaa!

Tässä muutama päivä sitten takaperin oli meillä koira saarella flättitreffit. Tällä kertaa ne kuitenkin järjestettiin Sagan ja Sagan tallikaverin, Ninnin, kanssa. Paikalla oli myös Saga 2! (jonka nimi siis oli Saga mutta jotenkin meidän piti neidit erottaa…)

Ninni on siis neitimme paras kaveri tallilta ja hän on kohta viisi vuotias flättineiti. Ninni ja hänen serkkunsa Saga, myös 5v, olivat menossa Vaasan KV näyttelyyn jonka vuoksi Saga 2 oli matkustanut Kirkkonummelta asti Vaasaan. Aika hupaisaa oli että saarella leikki kaksi Sagaa, kun toista huusi niin tuli aina kaksi koiraa luokse…

 

                           

Kamera unohtui valitettavasti tällä kertaa kotiin, niin saatte tyytyä kännykkä kuviin!

Meidän Saga neiti on tällä hetkellä 9 kuukautta, ja koska usein leikimme Alfonsin kanssa joka on puoli vuotta, unohtuu usein että neitimme tosiaan on aika nuori ja pentu vielä. Flätithän kun voivat olla pentumaisia melkein nelivuotiaaksi asti!

Kun nyt molemmat Sagat ja Ninni leikkivät, huomasi kyllä hyvin ikä eron! Saga neitimme liikkeet olivat vielä aika pentumaiset kun verrattiin viisivuotiaisiin flättineiteihin, ja näki myös että koko kroppa oli vielä pentumainen eikä niin kehittynyt kun kavereiden. Tietysti sen myös turkista huomasi, pikkuneidillä ei vielä esimerkiksi ole niitä flätin “tunnusmerkkejä” eli hapsuja jaloissa. Vähän on alkanut kasvaa takajaloissa, mutta muuten ne varmaan kohta tekevät tuloaan.

 

Yllä olevista kuvista näkee “vanhan” Sagan ja Ninnin sekä Ninnin joka nauttii piehtaroinnista uinnin jälkeen! Taas niin hauskaa huomata nämä rodulle tyypilliset piirteet, kuten uiminen! Tuskin olivat neidit ehtineet tutustua ennen kuin polskittiin vedessä! Tietysti meidän pikkuneiti innoissaan ensin, ja sitten hieman vanhemmat neidit arvokkaasti perään. Mutta vaikka Saga 2 ja Ninni ovatkin kohta viisivuotiaita, huomasi kyllä että heiltä vielä virtaa löytyy pentuleikkeihin asti! Siellä he kirmasivat saaren ympäri leikkien piilosta toistensa kanssa keskellä pusikkoa. Kyllä nauratti kun yksi flätti seisoo paikallaan odottamassa kun kaksi muuta flättiä juoksee puskien ympäri ja ympäri!

Ja vaikka alussa todettiin että kyllä sen niiiin hyvin näkee liikkeistä ja kehosta että neitimme vielä on pentu, saatiin kyllä loppupeleissä katso aika tarkkaan kuka oli kuka ettei mennyt väärä koira väärälle omistajalle! Mutta Saganeidin olemme todenneet että tunnistaa aika hyvin hännästä. Katsottiin jo Hyvinkään erkkareissä että meidän neidillä on flätiksi harvinaisen tuuhea ja hyvännäköinen häntä! Monella flätillä on hieman roikkuvampi eikä yhtä täyteläinen häntä kuin meidän neidillä.

Toisaalta neidillä on myös sellainen karhunturkki että saa nähdä jos siitä edes koskaan tulee niin sileä kuin useimmilla fläteillä on. Katsottiin myös että Saga 2: sella ja Ninnillä oli niin kauniit turkit ja hienot hapsut, kun meidän neidillä on niin valtavan paljon turkkia että saas nähdä jos myö shapsujen turkki osuus on mennyt sen laatimiseen!  

Yllä olevassa kuvassa näkyy hieman kokoeroakin. Meidän Saganeiti siellä keskellä kun isot tytöt vahtivat. Mutta aina on kyllä kaunista katsoa kun flätit leikkii yhdessä ja kirmaa ympäri ämpäri! Ja oli kiinnostavaa verrata Sagaa hieman vanhempiin flätteihin ja varsinkin narttuihin! Yleensä kun tulee leikittyä Morris veljen tai Alfons uroksen kanssa niin ei pysty niin usein verrata flättinarttujen kanssa eroja!