Uuden elämänvaiheen arki- miten vauva ja koirat sopivat yhteen?

Kuten blogin instagramissa ja fb-sivuilla olen jo mainostanut, on blogin radiohiljaisuuteen noin kolmen kiloinen kaksijalkainen syy. Odotettu perheenlisäyksemme päätti tulla maailmaan viisi päivää etuajassa, ja sen jälkeen olemmekin yrittäneet harjoitella ja totutella tähän uuteen arkeen.

Perjantai-iltana meidän 2,9 kiloinen ja 50 senttinen pieni neitimme tuli maailmaan. Suurin huoleni synnytyksen kannalta oli pitkään ollut koirat, ja mistä löydämme heille hoitopaikan. Muutama tarjoitui lenkittämään niitä mutta totesin, etteivät he pärjää yksin montaa päivää pelkillä lenkeillä. Suurin osa flatti-ihmisistä oli vuosittaisella flattileirillä, joten sekin hankaloitti asiaa. Loppujen lopuksi vanhempani ottivat koirat mökille, vaikka äitini onkin koirille allerginen. Koirat tietysti nauttivat täysin siemauksin mökillä olosta, ja itse sain mielenrauhan tietäen, että koirat olivat hyvässä hoidossa. Tiistaina kävimme hakemassa heidät mökiltä jolloin vastassa oli kaksi riemusta sekoavaa koiraa (ja ehkä yksi emäntä...). ;)

Koirat ovat vastaanottaneet pikku-neidin todella rauhallisesti, melkein välinpitämättömästi. Mitä nyt välillä käyvät nuuskimassa neitiä kun hän on sylissä tai lattialla leikkimatolla. Ainoa asia missä olen huomannut eron koirien käyttäytymisessä on imetyksen tai vaipanvaihdon aikana. Meillä on eri lastenhuone missä vauvan hoito ja ruokkiminen tapahtuu. Varsinkin imetyksen aikana Simo tulee huoneeseen ja menee makuulle jalkojeni päälle. Saga makaa usein matolla samassa huoneessa, mutta hieman erillään, tai käytävällä huoneen edustalla. Tässä asennossa he vartioivat kunnes vauvan askareet on hoidettu valmiiksi. 

*Simo harjoittelee lapsenvahtina olemista*

Nyt vain odotan kehon palautumista synnytyksestä niin, että pääsee tekemään pitkiä metsälenkkejä koirien kanssa. Niitä on ikävä! Tällä hetkellä N hoitaa pitkät lenkitykset, mutta vähitellen on oma jaksaminen on kohentunut ja pystyn tekemään pidempiä ja pidempiä lenkkejä. Tämä tosin tapahtuu aina vauvan nukkuessa, joten omaa aikaa, esimerkiksi blogin kirjoittamiseen, ei jää tällä hetkellä paljon yli. Mutta eiköhän se siitä kun pikkuhiljaa saa jotain rutiinia tähän uuteen arkeen!

Miten treenit ja blogin jatko?

Kuusi päivää synnytyksen jälkeen kävimme ensimmäisissä tokotreeneissä. Täytyyhän uusi minihandleri totutella tokoon ajoissa! ;) Lähdimme ilman mitään sen kummempaa treenisuunnitelmia, ajatuksena antaa koirille vähän aivojumppaa ja tehdä jotain pientä oman kehon jaksamisen mukaan. Minihandlerimme käyttäytyi erinomaisesti, nukkuen läpi koko treenin. Onhan hän tottunut treeniääniin vatsan kautta. Saimme vielä lisäksi ihanan yllätyslahjan maailman parhailta treenikavereiltamme uuden perheenjäsenen tulon myötä.

*Koiranameja uudelle minihandlerille, jonka eräpäiväksi oltiin yritetty löytää niin myöhäistä päivää kun mahdollista, jotta ne ehtisivät tulla neidin käyttön*

Sagalla oli erinomainen vire ja saimme metallinoudon, luoksetulon ja tunnarin tehtyä. Tunnari meni täysin päin seiniä, mutta luoksetulon stoppi oli erittäin hyvä. Metallinouto sujui muuten hyvin kunhan muistutettiin neitiä mille puolelle tullaan perusasentoon... Simo oli vuorostaan taas hieman väsynyt. Teki ihan asiat ihan hyvin, mutta ei tavallisella intensiteetillä. Teimme siirtymisiä, ruutua ja luoksetuloa. Kaikki tehtiin hyvin, mutta ilman sitä korkeinta vaihdetta. Oli varmaan hoidon jälkeen kerta kaikkiaan niin väsynyt. Treenien jälkeen oli emäntä sekä koirat erittäin tyytyväisiä ja iloisia, vaikka kaikki ei mennytkään putkeen. Oli kyllä niin ihanaa päästä treenaamaan pitkästä aikaan!

*Kai näinkin voi tulla perusasentoon?!?*

*Huomaa asianmukainen vaatetus. Täytyyhän minihandlerilla olla tarvittavat vermeet päällä treeneissä!*

Blogin postaustahti tulee varmaan hieman hidastumaan, tätä postausta olen kirjoitellut jo jonkin aikaa, mutta kun saa muutaman lauseen per päivä kirjoitettua tämä hieman kestää... Mutta missään nimessä blogi ei lopeta. Instagramin ja facebookin puolella tulee olemaan hieman tiheämpi tahti, mutta tänne pyrin näpyttelemään aina kun ehdin. Pistäkää siis Laughing Wind fb sivu ja laughing_wind instatili seurantaan ellei ole jo.

Karjaa Kr & Tuusula NORD, sekä uuden elämänvaiheen odottamista

*Taivaanrannanmaalari Simo*

Kesäkauden näyttelyiden vahva "perinnenäyttely" on Karjaa KR. Edellisenä vuonna jouduimme jättämään tämän välistä, mutta muuten olemme aina yrittäneet päästä paikalle. Tämän näyttelyn suosio ja koiramäärä onkin kasvanut vuosien aikana ja ihmekös tuo. Näyttelyssä on hyvin tilaa, flateilla on aina ollut hyvänkokoiset kehät ja talkoolaiset, sekä järjestäjät, ovat auttavaisia ja mukavia.  Kesäkuun viimeisenä päivänä kyseinen näyttely oli merkattuna kalenteriin. Olin ollut koirien kanssa muutaman päivän mökillä, josta lähdimme näyttelyyn. Simo turistina mukana. Päivä oli jo aamusta todella lämmin ja aurinkoinen, joten onneksi olin pakannut kaikki viilennysalustat, -loimet, ja muuta viilennystavaraa mitä talosta löytyi mukaan. Namit unohdin tietysti jääkaappiin, mutta onneksi sitä löytyi paikanpäältä muilta. 

Tulimme hyvissä ajoin paikalle, ja ehdin käydä shoppailemassa uuden treenilelun Berralta, sekä kastella Sagan viilennysloimen ihan rauhassa. Flatteja oli ilmoitettu 15 kappaletta ja tuomarina toimi Harto Stockmari. ”Apukasvattajamme” Liisa esitti Sagan todella upeasti ja helteestä huolimatta neiti esiintyi reippaasti ja iloisesti kehässä. Tulokseksi saivat ERI:n ja SA:N ja paras narttukehässä Saga valikoitui loppujen lopuksi ykköseksi. Roppi kehässä vastassa oli kasvattajamme upea veteraaniuros Ukko (Almanza Barbour Goodiebag). Olin varma, ettei Saga voita upeaa Ukkoa mutta toisin kävi, kun punakeltainen ruusuke ojennettiin Sagalle ja Liisalle! Ryhmäkehiin oli sen verran aikaa, että totesin ehtiväni ajaa mökille uimaan ja takaisin.

*VSP Almanza Barbour Goodiebag & ROP Harvahampaan Laughing Wind*

Onneksi oli mökki lähellä sillä kyllä oli ihanaa sekä koirille, että emännälle, pulahtaa mereen ja nauttia olostaan tunnin, ennen kuin lähdimme ajelemaan takaisin Karjaalle. Ryhmässä ei valitettavasti mikään noutaja sijoittunut, joten ei kun tavarat autoon ja nokka kohti kotia. 

 *Harvoin cocis maistuu yhtä hyvälle, kuin helteisen näyttelypäivän jälkeen!*

 Tänä viikonloppuna oli taas Tuusula NORD. Ero Karjaan näyttelyyn oli huima, sillä Tuusulassa oli valtava tungos ja todella ahdasta. Hyvä että mahtui kävelemään ollenkaan! Kahden flatin kanssa saikin olla todella tarkkana, ettei kävellyt ketään päin, tai ärsyttänyt muita koiria (jotka muuten todella monet antoivat kävellä pitkissä hihnoissa ihan miten vaan!). Flateilla oli, taas, tapahtunut tuomarinmuutos ja kehä alkoi vasta klo 14 jälkeen ruotsalaisella Sara Nordin tuomarilla. Aamupäivällä sää oli vielä aurinkoinen ja lämmin, mutta mitä edemmäs iltapäivää mentiin tuli tummia pilviä taivaalle. Eiköhän ukkonen ja kaatosade alkanut juuri samaan aikaan kuin flattien arvostelu. Yksi flattikin luultavasti pelästyi ukkosta niin, että juoksi suoraan kehästä ulos vetäen handleriaan perässään pitkin maata...

Mira esitti Sagan yksilöarvostelussa ja saivat ERI SA:n. PN kehään tosin vaihdoimme handleria Charlottaan, koska Saga ei juurikaan halunnut heiluttaa häntää Miran kanssa, hän itse totesi (vaikeasti lahjottavissa oleva koira minulla...). PN kehässä Sagan esiintyminen oli himena iloisempaa ja hän sai nousta ykköspaikalle. Roppikehässä oli vastassa Miran Manu (Harvahampaan Phantom of The Dragonheart), joka tällä kertaa otti, aivan oikeutetusti, voiton kotiin hienolla showmies esiintymisellään ja Saga oli VSP. Jäimme vielä seuraamaan ryhmäkehiä, sillä illalla meillä oli tokotreenit näyttelypaikan vieressä. Hieman epäilin miten Saga jaksaisi tokoilla näyttelyn jälkeen, mutta neidillä oli parempi vire kuin pitkään aikaan, Simosta nyt puhumattakaan, joka oli saanut olla turistina häkissä koko päivän. Molemmat koirat tekivät kuitenkin hyvin työtä, ja nauttivat silminnähden treeneistä ja siitä, että saivat käyttää päätään välillä.

*ROP Harvahampaan Phantom of the Dragonheart & VSP Harvahampaan Laughing Wind*

Nyt jäämmekin hieman tauolle, kunnes tämä masuasukki päättää irtisanoutua yksiöstään ja uusi elämänvaihe alkaa. Iso kiitos vielä kaikille Sagaa esittäneille handlereille raskauteni ajan! <3