Ikuinen ystävyys

Edes pitkä matka ei lujaa ystävyyttä riko. Tämä todettiin nyt myös koirien kannalta kun tällä viikolla oltiin Vaasassa viettämässä hiihtolomaa. Tätä blogia kauemmin seuranneet tietävät että me kesällä muutimme N ja pikku-neidin kanssa Espooseen. Ennen sitä oli opiskelut Vaasassa. Siellä myös tutustuttiin kahteen ihastuttavaan flattiherraan, joista tuli Sagan parhaimpia ystäviä.

Melkein vuosi on kulunut siitä kuin tämä trio viimeksi näki toisensa, mutta jälleennäkeminen oli kuin he eivät koskaan olisi erossa toisistaan olleetkaan! Alfons herra on jengin nuorin, 1v ja 4kuukautta, mutta kyllä miehen jumppaliikkeet jo sieltä löytyi! Tiger on taas nelivuotias herrasmies ja trion vanhin. Tässä välissä on meidän pikku prinsessamme jolla oli täysi työ pitää miehet ojennuksessa.

                                                             Tiger ja Saga kaveeraavat. Alfons miettii ojaan heittäytymistä taka-alalla.

                                               “Eihän Tiger huomaa kun hiivin ihan hipihiljaa ottamaan kepin?”

                                                                                  Vasemmalta: Alfons, Tiger ja Saga

Vaikka sää muuten oli ollut tuulinen ja pilvinen koko viikon, pilkahti aurinkokin välillä esiin treffiemme kunniaksi. Kävelimme ihanaa luontopolkua pitkin missä koiran juoksivat metsässä ylös ja alas ja riehuivat lumessa. Toki jouduttiin myös ylittämään kurapelto joka ei ollut niinkään ydyllinen…. Mutta eihän se koirien menoa haitannut!

Kaikki kolme koiraa tulivat erinomaisesti toimeen, vaikka Sagakin välillä rähisi lähinnä Tigerin lähentelyyn. Mutta eihän arvon herra antanut tämän häiritä vaan yritti aina uudelleen ja uudelleen!

Pellolla huomasi eniten Sagan ja Alfonsin olevan enemmän samanikäisiä. Kun yritettiin heitellä palloa jotta saataisiin hieno yhteiskuva, ei tämä jahti Tigeriä oikein kiinnostanut, vaan herra jäi mieluummin nuuskimaan kaikkien ihmisten namitaskuja. Saga ja Alfons taas jahtasivat palloa ilomielin ja virtaa oli molemmissa kuin pienessä kylässä!

                                                                                                   Alfons pallojahdissa

                                                                               Tiger sai pallon! Saga hiipii perässä…

                                                               Saga alimpana ja miehet päällä…

 

Reilut pari tuntia jaksoi tämä trio riehua, leikkiä ja pelleillä. Sn jälkeen kaikki kolme olivat likaisia, märkiä, väsyneitä mutta onnellisia! Eikä pelkästään koirat, oli meille omistajillekin niin hauskaa nähdä taas ja rupatella koirajuttuja! Ei ollut koiratkaan unohtaneet toisiaan, heidän ystävyys kestä pitkätkin välimatkat! Huhtikuussa nähdään toivottavasti taas kun mennään Vaasan KV näyttelyihin pikku-neidin kanssa!

 

                                                       Flattitrio Alfons, Saga ja Tiger <3

Vesipedon mökkireissu

 

Nyt kun kevätaurinko vihdoin on(toivottavasti!) tullut jäädäkseen, ja alkanut sulattaa talven kourissa olevaa maata, päätimme lähteä perheeni mökille kurkkaamaan miltä paikka näyttää talven jäljiltä. Samalla Saga sai myös ensimmäistä kertaa tutustua, ja totutella, mökkiin ja sen ympäristöön. Vähän ollaan mietitty miten hän siellä käyttäytyy, kun siellä niin paljon hirviä ja kauriita liikkuu. Mutta neiti oli nätisti vapaana koko ajan ja pysytteli lähellä meitä. Häntä kyllä heilui kun sai uudessa metsäpaikassa juosta vapaana ja nuuskia just niin paljon kuin tahtoi ilman että joku nykäisee remmistä!

Lähdettiin aamupäivällä ajelemaan, ja huolimatta matkan aikana uhkailevista pilvistä, aurinko paistoi kun tulimme perille ja sää oli mitä ihanin! Oikein tunsi miten pk-seudun kiireet ja vastuut sulivat pois kuin jää auringossa. Myös Saga riehui ympäriämpäri tontilla kun mikäkin ylivilkas jänis.  

Ollaan myös mietitty miten Saga suhtautuu mereen kun hän kerran pääsee sen äärelle. Flätithän tunnetusti rakastavat uimista ja vettä, ja meidän neitikin on ihan hiljattain kiinnostunut enemmän ja enemmän vedestä ja polskuttelusta. Pikkupentuna hänelle riitti että tassut kastuivat, mutta nykyään sitä kahlitaan kaikki ojat läpi!

Nooh…eihän siinä montaa minuuttia mennyt siitä kun neiti pääsi autosta ulos, ennen kuin hän pulahti mereen ihan yli-onnellisena. Tosin hän kyllä meni niin syvälle että vesi tuli selkään asti, mutta huomattuaan veden olevan niin syvää, etteivät tassut enää kosketa pohjaa, hän epäröi eikä ihan uskaltanut mennä syvemmälle kunnolla uimaan. Vaan leikkiessä voi käydä vähän köpelösti kun vesi yhtäkkiä onkin vähän syvempää kun aluksi luuli, kuten alla olevasta kuvista näkee…

Mutta ihana vapaapäivä oli kaiken kaikkiaan, Saga nautti täysin siemauksin , ja niin mekin! Parasta antaa kuvien kuvailla ihanaa ja hauskaa päivää! En ole kyllä pitkään aikaan nauranut niin paljon kuin katsoin Sagan touhuamista vedessä…!

 

                

Vähän yritettiin tutkia Sagan noutajataitoja vedessäkin. Toki leikin ohella ja keppejä heittämällä näin ensimmäistä kertaa. Mutta kyllähän se merihirviö sieltä vedestä nousi joka kerta keppi suussaan, eikä suinkaan välittänyt siitä että vesi oli jäätävän kylmää…

Ensin ravistus ja putsaus…jaaa menoks!

Kun kaikki paikat oli tutkittu suuntasimme oikeaan metsään metsätielle jotta Saga saisi vähän “kunnon” liikuntaa. Mutta täytyy kyllä sanoa että harvoin näkee tätä neitiä yhtä onnellisena, kun silloin kun hän saa riehua ja juosta vapaana metsässä! Jossain kai sen täytyy huomata että neiti on oikeastaan metsästykseen tarkoitettu, vaikka emme ole aikeissa käyttää häntä siihen.

 

Metsässä tietysti hän myös saa nuuhkia kaikkea rauhassa, ja mitä parasta; kantaa ja jyrsiä joka ikistä keppiä mitä metsiköstä löytyy!

 

Aivan ihana päivä kaiken kaikkiaan, sää oli keväinen ja lämmin ja oli kyllä todella hauskaa ja rentouttavaa nähdä Saga niin vapautuneena ja iloisena <3

Kevätsää lämmittäää....

Ihana kevät!

Tänään aurinko paistoi Espoossa ja oli liki 10 astetta lämmintä <3 Ai ihanaa! Sään kunniaksi vedettiin noin neljän kilometrin lenkki peltojen keskellä Sagan kanssa. Neiti oli kyllä niin onnellinen kun sai juosta vapaana koko matkan ajan, riehui ja pomppi kaikissa ojissa ja oli niin i-h-a-n-a-n likainen kun päästiin kotiin!

Kyllä sain päivän makeat naurutkin kun katselin sen hyppelyitä ojissa ja pelloilla! :) Niin ihana ja onnelinen neiti <3

Yhdellä pellolla mikä ei sitten ollut niin mutainen, treenattiin vähän noutamista ja luoksetuloa leikin ohessa keppejen kanssa. Joku sanoi että kepit ei ole hyviä k'yttämään nouto treeneissä, mutta enpä tiedä meidän Saga ainakin rakastaa niiden noutamista! Olen myös huomannut että namin laatu on meidä neidille tärkeää. Ollaan nyt ruvettu antamaan kuivattua maksaa aina kun kutsutaan luokse ja muuten juustoa vähän "ekstra namina", ja silloin kyllä se koulutus sujuu! Ollaan ennen käytetty pelkästään kuivaruoan nappuloita, mutta niistä taisi tulla liian tavallisia... 

Mutta tässä vähän kuvia tämänpäiväisestä! Aurinkoa oli ja mitenkäs se sanonta menikään... Märkä(ja likainen!) flätti on onnelinen flätti?

Märkä mutta onnelinen flätti...

Luoksetulo on muuten jotain mitä myös nyt vähän treenaillaan. Olen huomannut että Sagalle sopii treenata silloin kun se saa juosta vapaana jossakin pellolla, metsässä, tms. Siksi tämä peltolenkki onkin aivan mahtava meille. Saga nauttii siitä että saa juosta reilun tunnin vapaana, ja samalla treenataan luoksetuloa ja muuta pelloilla välillä. Neiti tulee muuten hyvin mutta välillä kyllä huudetaan kuurolle korville kun neiti löytää jotain todella mielenkiintoista mitä vaan on pakko nuuskia!! TAI jos tulee ihminen/koira vastaan. Tämä nuuhkimisongelma on vähän helpottunut treenin avulla kun käytetään kuivttua maksaa palkkiona, mutta luoksetulo kun näkee toisen ihmisen tai koiran on kyllä vaikeaa.. Olisiko kenelläkään vinkkejä? :)

Muuten kyllä huomaan yhä enemmän ja enemmän että Saga nauttii noutamisesta ja juoksemisesta, eli varmaan täytyy sitten ilmttautua NOU tai taippari kurssille kunhan ikää tuee vähän lisää. :)

Sagan ojariehumista :)