Ennen aloittamista haluaisin muistuttaa että en ole mitenkään koirien koulutuksen ammattilainen tai kaikkitietävä. Kaikki vinkkini ja tietoni perustuu omiin opintoihin, mitä olen lukenut, kuullut, oppinut itse tai muilta ja mitä itse olen havainnut toimivaksi minulle ja Sagalle. Voi olla että jokin asia mikä on toiminut meille ei ollenkaan sovi toiselle koirakolle. Kaikki ovat yksilöitä. Mutta jos vinkeistäni on apua niin hyvä niin!
Koirankoulutuksessa on mielestäni kaksi peruskiveä mihin mielestäni koulutus perustuu. Mitä enemmän koulutan Sagaa, tai näen muita kouluttamassa niiden koiria, sitä enemmän huomaan miten tärkeitä nämä asiat ovat. Ilman niitä on vaikeaa päästä pidemmälle koulutuksessa. Mitkä nämä asiat sitten ovat?
1. Johdonmukaisuus
Koiran maailma on todella musta-valkoinen. Koira ei ymmärrä mitään “mut, jos, kun… Tämän kerran mutta ei sitten enää”. “No nyt saat tulla sohvalle, mutta et sitten sen jälkeen”. Jonka jälkeen koira on satavarmasti sohvalla myös tulevaisuudessa. Tämä on erittäin tärkeä asia muistaa kouluttaessa koiria. Se on kyllä tai ei, mutta ei mitään siitä välistä.
Varsinkin jos ollaan opettamassa pennulle jotain, tai vanhemmalle koiralle uusia juttuja, tämä on erityisen tärkeää. Koira ei ymmärrä jos esimerkiksi lenkillä yksin omistajan kanssa saa vetää hihnasta, mutta kun omistajan kaverit ovat mukana ei yhtäkkiä saa vetää koska omistaja haluaa antaa hyvän kuvan koirasta. Tätä ei koira ymmärrä.
Koiralle täytyy kertoa askel askeleelta mitä siltä halutaan, ja koiran tarjotessa toivottavaa asiaa, sitä palkitaan. Helppoa kuin se kuuluisa heinänteko oikeastaan.
2. Koiran ja omistajan välinen yhteistyö
Yhteistyö ohjaajan ja koiran välillä on kaiken A ja O. Koiran täytyy voida luottaa ohjaajansa, ja halua tehdä tälle työtä. Tämän puute näkyy usein ohjaajan vaatiessa ja vaatiessa, mutta ei koskaan palkittaessa. Eli toisin sanoen koiraa täytyy muistaa palkita oikealla hetkellä, oikealla tavalla. Jotkut koirat syttyvät leluista, toiset nameista ja toisille riittää sosiaalinen palkka, esimerkiksi kehu. Täytyy vain löytää se oma juttu. Jos menee kentälle treenaamaan täytyy myös muista mennä sinne vain leikkimään, pitämään hauskaa tms. joskus. Muuten työ muuttuu helposti pakkopullaksi koiralle. Leikkimällä ja yhteisellä hauskanpidolla omistajan ja koiran välinen side vahvistuu entisestään ja molemmilla on hauskaa tehdä työtä yhdessä.
Itse teen usein niin, että kerran, pari viikossa menemme treenikentälle Sagan kanssa, ja teemme yhden tai kaksi liikettä minkä hän satavarmasti osaa. Tämän jälkeen vain leikitään, jotta jää iloinen mieli.
Hihnassa kävely
Sagan hihnassakävelyä aloitettiin ihan pikkupennusta asti treenaamaan. Tämä kaipaa kärsivällisyyttä ja vielä kerran kärsivällisyyttä. Sagalle kesti aika kauan oppi tämä hyvin, ja olen erittäin onnellinen että meitä oli kaksi kouluttamassa neitiä tähän, muuten olisi hermot mennyt!
Kun tätä treenataan, täytyy ensiksi päättää missä haluaa että koira kulkee hihnassa. Onko se vierellä, edessä vai missä. Esimerkiksi Saga saa kulkea meidän edellä niin kauan kun hihna ei kiristy. Kun paikka on päätetty alkaa treenaaminen. Vinkkejä hihnassa vetäville löytyy varmaan miljoonia, mutta meillä on ollut pari niksiä käytössä mitkä ovat toimineet sekä Sagalle että edelliselle koiralleni.
1. Pysähdy ja tekeydy puuksi.
Käytännössä: kun koira vetää, pysähdy. Ja seisot tekemättä mitään kunnes koira ottaa sinuun kontaktia. Vaikka se kestäisi kauan, älä tee mitään. Kun koira ottaa kontaktia laitetaan bileet pystyyn ja palkataan. Jatketaan kävelemistä ja pysähdytään taas kun koira vetää. Ja sama juttu uudestaan. Tämä tekee sen että parinsadan metrinen lenkki voi kestää vaikka tunnin. Mutta Kota koira oppii että sen on seurattava sinua hihnassa, ei päinvastoin, ja silloin riittää että vähän nykäisee hihnasta tai hidastaa vauhtia että koira reagoi.
2. Vaihda suuntaa
Tätä olemme muutaman kerran kuluttua vaihdeltu sillä, että pysähtymisen sijaan vaihdamme suuntaa. Eli koiran vetäessä täyskäännös ilmaan mitään varoituksia, ja kävellään niin kauan kunnes koira kävelee nätisti mukana uudessa suunnassa. Sitten mennään taas eteenpäin, ja kun koira vetää niin vaihdetaan taas suuntaa. Aina kun koira ottaa kontaktia täytyy muistaa kehua ja palkata!
Nämä niksit ovat toimineet meillä, mutta kertokaa toki muut jos löytyy muista toimivia ideoita! Sagalla meni aika kauan kunnes oppi kävelemään nätisti, joten kärsivällisyyttä mukaan näihin treeneihin! Koira ei osaa lukea ajatuksia, sille täytyy opettaa ja näyttää askel askeleelta mitä siltä halutaan.
Seuraavassa postauksessa sitten luvassa seuraamista.