AVOin luokka oli juuri alkamassa kun saavuttiin paikalle ja ilmoittauduttiin. Katsottiin sitä vähän aikaan ennen kuin otin neidin autosta ja otettiin pieni kenraaliharjoitus. Pari askelta seuruuta ja maahanmenoa liikkeen yhteydessä. Sitten leikkiä ja yleistä vireen kohotusta. Saga takaisin autoon ja katsottiin AVO loppuun. ALOn paikkamakuu oltiin jaettu kolmeen ryhmään, ja olimme Sagan kanssa viimeisessä ryhmässä. Otin Sagan halliin kun ensimmäinen ryhmä meni paikkamakuuseen, totuttelemaan ääniä ja keskittymään. Sitten olikin meidän vuoro, ja sydän pamppaillen käveltiin kentälle. Olimme ensimmäinen rivissä, mikä tarkoitti että Saga saisi istuutua ylös viimeisenä. No ei auttanut panikoida. Neiti meni hienosti maahan ja pysyikin siellä hyvin. Kenttä oli tekonumripohjainen ja jotain siinä oli, sillä sekä Saga että edelliset koirat jotka olivat maanneet siellä nuuskivat maata. Onneksi neiti skarppasi vähän ajan kuluttua ja nosti katseensa minuun. Palattiin koirien luokse ja pelkäsin aivan kamalasti että Saga istuutuisi. Hyvin pysyi kuitenkin maassa ja nousi heti käskystä. Nuuskimisesta huolimatta tuli luokan ainoa 10 paikkamakuusta.
Hyppy, seuraaminen ja kapulan pito olivat oikeastaan ainoat liikeet mitkä menivät aika tismalleen meidän tason mukaisesti. Mitä nyt seuruussa jäi sekunniksi nuuskimaan samaa kohtaa kuin paikkamakuussa. Meidän ehdottomat kympit ovat olleet sivulletulo ja kaukot. Noh, sivulletulossa ei ainakaan vauhtia puuttunut! Neiti juoksi niin kovaa luokse, ettei ehtinyt kunnolla pysähtyä, vaan juoksi noi puolimetriä taakseni, kääntyi ja tuli sitten kauniisti sivulle. Vähän kyllä hymyilitti tuo formulavauhti, mutta 9,5 saatin kuitenkin liikkeestä.
Liikkeestä maahanmeno meni tuttuun tapaan nollille. Tosin neiti kyllä meni maahan, mutta hieman omassa vinkkelissä... Eli seurasi hyvin, mutta juuri kuin liikurilta tuli "käsky" sai Saga jonkun hepulin ja teki jonkun omanlaisen piruetin edessäni. Hermostuunena tietysti panikoin, ja käskin neidin maahan siihen missä hän pyöri, sen sijaan että olisin kutsunut sivulle ja jatkanut matkaa. Takaisin tullessa neiti sitten pomppasi pystyyn ennen käskyä. Kaukoissa ei myöskään kärsivällisyys kestänyt. Saga nousi hyvin istumaan, mutta meni melkein heti takaisin maahan. Ymmärrä sitten mitä tuon koiran päässä liikkuu kun ei koskaan ole tällaista ennen tehnyt! No, ainakin Sagalla oli hauskaa...
Ajattelin että tämä oli tässä, mutta rimaa hipoen saimme kuin saimmekin ALO1 ja TK1 koultustunnuksen! 161,5 pistettä ja saadan vihdoinkin heittää hyvästit ALO luokalle! Tietysti olisi ollut mukavaa jos olisi saanut tunnuksen ja vielä voinut olla tyytyväinen suoritukseen, mutta aina ei voi voittaa... Ainakin saimme mitä haimme ja nyt voimme keskittyä enemmän NOMEen. Seuraaviin TOKO koekisiin muistan harjoitella keskittymistä, malttia ja siirtymisiä. Tästä kokeesta opin myös että tästedes otan neidin ajoissa halliin rauhoittumaan, enkä enää mieti että vire laskisi jos joutuu odottamaan!
Tampere ALO Tuomari Harri Laisi:
Paikkamakuu: 10
Seuraaminen: 8
Estehyppy: 9,5
Noutokapulan pitäminen: 8
Liikkeestä maahanmeno: 0
Luoksetulo: 9,5
Kaukot: 8,5
Tulos: ALO 1 161,5p TK1
Onnittelut! :) Teillä on kivannäköistä yhteistyötä!
VastaaPoistaKiitos, ihana kuulla!! <3 :)
PoistaOnnea koularista! Toi vireen kanssa tasapainoilu on tosi vaikeaa, Aidanilla keittää helposti yli kokeissa :D Sillä tosin ei ole sitä vaaraa että se olisi alavireinen, oikeastaan mitä enemmän sitä jaksaa väsyttää ennen suoritusta, sen parempi..
VastaaPoistaKiitos! Juu, olen myös niin tottunut että Saga helposti on alivireinen, että nyt kun Saga on oppinut että TOKO on kivaa pitäisi mun vielä oppia tajumaan se... :D Täytyy varmaan kokeilla seuraavaksi väsytystä!
PoistaOnnea koularista! :)
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaHurjan paljon onnea!
VastaaPoistaKiitos! 💝
Poista