Kohti voittajaa

Kuten jo ajemmin olen maininnut, on Saga treenit jääneet paljon väemmälle Simon tulon jälkeen. Nyt kun tyyppi jo joitain hetkiä pärjää yksin elän toivossa, että kohta päästään taas kunnolla treenaamaan! Vähän perusjuttuja ollaan katsottu Sagan kanssa ennen lenkkejä tms ja ohjatuissa aina yritetty tehdä "materiaali liikkeet" eli hypyt, ruudut jne jotka tarvitsevat tavaraa. Lenkeille kun ei aina jaksa raahata kaikkia ruutukartioita mukaan...

Jäävät:
Liikkeestä maahanmeno on haastava koska Sagan keskittyminen helposti herpantuu tässä (koska seuraaminen...). Muuten ovat hyvällä mallilla ja kaksi jäävää peräkkäin ei aiheuta ongelmia.

Ruutu:
Bongaus on parantunut ihan valtavasti, vielä vahvistetaan paikkaa. Pitäisi myös harjoitella eri kartiohäriköiden kanssa, ottaa turhan paljon häiriötä jos esim. ruudun takana on jokin ylimääräinen kartio tai merkki. Muuten on oikein kivalla mallilla.

Tunnari:
Kun harjoitellaan itse tekee rauhallisesti ja tarkasti hommia. Apparin viedessä tunnarin menee turhan korkeilla kierroksilla ja nappaa elposti väärän. Täytyy siis vielä harjoitella paljon apparin kanssa jotta saadaan se yhtä rauhalliseksi ja varmaksi kuin ilman.

Metallikapulan nouto:
Metallikapula ei kuulu Sagan lempivarusteisiin, joten pitkin hampain noutaa, mutta noutaa kuitenkin. En ole viitsinyt puuttua hirveän paljon puruotteeseen, koska metallia on kuitenkin vain voittajassa. Hypyssä haluaa välillä ohittaa takaisintullessa jos ei tule lisäkäskyä hypystä. Muuten ihan ok. Harjoitellaan paljon vinojen heittojen ja kulmien palauttamista.

Kaukot:
Kaukot ovat ALOssa ja AVOssa olleet Sagan vahvuus, mutta voittajan kaukot aiheuttavat kyllä harmaita hiuksia. Eivät meinaa millään valmistua kun aina pitää liikutta jotain tassua. Nyt ollaan lähinnä tehty maahan-seiso-maahan vaihtoja mikä on ihan tarpeeksi haastavaa. Läheltä toki onnistuu, mutta heti kun ottaa vähänkin etäiseyyttä joku takatassuista liikkuu. Ei auta kun jumpata enemmän niin ehkä se joskus... Ollaan yritetty takapalkalla, mutta neiti ei halua silloin nousta kun jää siihen niin kiinni. Ohjaajan taskusta palkka tai sitten erikseen takapalkka maahanmenoista on tähänasti toiminut parhaiten.

Paikallaolo:
Saga jää rauhallisesti paikkikseen vaikka olen piilossa. Joskus hitusen levoton jos ollaan uudessa paikassa, mutta ei kuitenkaan nouse paikaltaan tms.

*häriö paikkista*

Seuraaminen ja peruuttaminen:
Jos seuraaminen on Sagan inhokkiliike niin peruuttaminen taitaa olla juuri se päinvastainen. Tyyppi on niin innokas peruuttamaan, että tehdän kovaa työtä sen hillitsemiseen. ;) Tehdään toki vain muutamia askelia vielä mutta paljon käännöksiä jotta neiti pysyy hollilla eikä lähde seilailemaan minnekkään. Meidän vakio peruuttaminen on, että olen juuri htinyt antaa "peru" käskyn, ottaa askeleen ja huomaan, että neiti onkin peruuttanut jo pari metriä ja odottaa innoissaan palkaa kun on säästänyt emännän turhilta askelilta!

Eli vielä on töitä tehtävänä. Saa nähdä mennäänkö ollenkaan tämän vuoden puolella kokeisiin. Mutta toisaalta en jaksa pitää kiirettä vaan haluan ensin liikkeet varmoiksi. Mieluummin sitten pari enempi, varma, koe ensi vuoden puolella kuin muutama huti tällä vuodella. Paljon harjoitellaan myös liikkeiden väliä, ettei tämä liikkuriahdistelija lähtisi omille teilleen liikkeiden välissä. Tämä on mielestäni myös nähty koekissa että on parantunut paljon. Muuten yritän tehdä lyhyitä ja iloisia treenipätkiä Sagan kanssa, jottaa motivaatio pysyy yllä.