Mökkeilyä ja ruututreeniä

Ihanaa heinäkuuta kaikille! 
Nyt olen vihdoinkin saanut hankittua laturin koneelle joka helpottaa vähän bloggaamista, ettei aina tarvitse laianata N konetta. Ei ollut muuten ihan helppo homma hankita laturi, koska koneeni laturi ei näköjään löydy läheskään kaikista tekniikkakaupoista. Mutta nyt on siis kaikki Simon alkutalven tuhotut laturit korvattu uusilla, ja toivotaan että uusia ei tule. :) Mutta nyt asiaan! Lähdimme juhannuksena N ja S-tiimin kanssa mökille viettämään juhannusta ystäviemme kesken. Juhannusaattona oli perinteiseen tapaan sadetta ja tuulista, mutta lauantaina sää helli. Jäin juhannuksen jälkeen vielä puoleksi viikoksi mökille koirien kanssa, ja myös N pystyi ottamaan pari etäpäivää kanssamme. Miten sitten mökkeily sujuu koirien kanssa? Se on kyllä ihanan helppoa! Koirat pysyvät vapaana mökin pihalla yksinkin vaikka koko päivän jossa he leikkivät, uivat tai loikoilevat terassilla. Mökki on meren rannassa, joten voitte vaan arvata missä kaksi flattia rakastavat olemista! Laiturilla loikoilessa saakin välillä varautua märkiin koiriin jotka roiskuttavat vettä päällesi, tai muuten vaan halauvat tonkia märkinä syliin...

Tällä kertaa saimme seuraa yllä olevasta joutsenperheestä. Havahduin yhtäkkiä laiturilla oleskellessani, että Simo murisee jollekin (Saga on jo nuorempana oppinut jättämään joutsenet rauhaan) merellepäin. Joutsenet eivät pelkäneet mitään, vaan tulivat ihan laiturin lähelle. Kun Simo alkoi haukkumaan alkoi äiti-joutsen sihistä meille. Sillä hetkellä katsoin parhaaksi ottaa Simon niskasta kiinni ja mennä koirien kanssa ylös pihalle, kunnes joutsenet olivat hävinneet. Tämä toistui melkein päivittäin koko viikon ajan, eikä joutsenet olleet moksiskaan vaikka ihminen ja kaksi koiraa istuivat laiturilla, vaan uiskentelivat kaikessa rauhassa rantaa päin. Pikkuhiljaa Simokin oppi olemaan haukkumatta joutsenille ja tyytyi katsomaan niitä laiturin päästä.

*Juhannuskoirat Saga, Hugo ja Simo*

Paitsi kameran ulkoiluttamista otettin myös kevyet tokotreenit mökillä. Siellä kun helposti voi tehdä "matalan kynnyksen treenejä" kun on niin iso piha. SNJ:n tokokoe häämöttää, jonka syystä olemme veivanneet AVO luokan liikkeitä Sagan kanssa. Josko nyt saisimme sen ykkösen niin voisimme keskittyä voittajaluokkaan. Tein kokeenomaisen treenin lähellä olevalla nurmikentällä, nähdäkseni mitä osia meidän vielä täytyy treenata lisää. Muut liikkeet sujuivat aika kivasti, mutta ruutu osoittautui neidille yhtäkkiä aivan oudoksi jutuksi. Lähti oikein hyvin ruutua päin, mutta jos ei ruudussa ole palkkaa jäi neiti kyttäämään etunauhan eteen, että mitäs nyt tässä oikein piti tehdä. Ei ollut väliä oliko ruutu helpossa tai vaikeassa paikassa, niin tulos oli sama. Luultavasti on ruudun paikka jäänyt niin kauan vahvistamatta, että Saga epäröi ja yrittää sitten päästä helpolla. Mökillä kokeilin ottaa hieman kisaa Sagan ja Simon kanssa niin, että laitoin palkan ruutuun ja molemmat koirat odottamaan. Sitten palasin koirien luokse, pidin toista jalkojen välissä ja toista pannasta kiinni. Hetsattuani molempia päästin vain toisen juoksemaan ruutuun. Koska halusin saada Sagaan enemmän tarmokkuutta ruutuun, päästin useammin Simon ruutuun hakemaan palkan. Tämä toimi hetken, muttei antanut ihan toivottua "ärhäkkyyttä".  Otin asian puheeksi Mariannen treeneillä, joka kehotti käyttämään samanvärisiä namikuppeja kun ruutunauha. Näin Saga ei näe kaukaa onko ruudussa kuppi vai ei, mutta saa kuitenkin palkan ruudussa. Samalla neiti oppii luottamaan, että ruudussa kyllä on palkka vaikkei sitä aina näy.

*Yhtenä iltana oli ihana kuunvalaistus*

Kesähelteiden kunniaksi N päätti koiraruokaostoksilla hankkia koirajäätelön Sagalle ja Simolle. Musti ja Mirri ovat kesän alussa alkaneet myymään "koirajäätelöä" joka on koirille tarkoitettu. Niitä löytyy eri makuisia, mutta meille tuli lohenmankuinen jätski. Hintaa tuolla pikkupurkilla kyllä on noin viitisen euroa, mutta hieman hauskahan se oli kokeilla mitä koirat tykkäävät. Tosin olimme kokonaan unohtaneet, että perheemme pikku simpanssi Simo täytti vuoden 27.6! Jäätelö sai siis olla pikkuherran syntymäpäivälahja, mutta hyvin näytti maistuvan.

*Simo 1v!*

Nyt heinäkuussa olisi tarkoitus lähteä ensiksi Juvalle näyttelyyn josta ajamme Vaasaan sukuloimaan ja sitten taas mökille. Onneksi koirat viihtyvät autossa.

Oikein ihanaa kesän jatkoa kaikille!