Vuosi 2018 ei ollut se tavoitteellisin koiraharrstuvuosi meidän kannalta. Kokonaisuutena aika rauhallinen ja tasainen. Tokossa etenkin on tullut pieniä vastoinkäymisiä, lähinnnä Sagan kanssa, mikä on hieman madaltanut sekä ohjaajan, että koiran motivaatiota. Toki saa ohjaaja myös itse katsoa peiliin ja todeta ettei ole treenannutkaan niin tavoitteelisesti kuin voisi, vaan enempi nauttinut treenaamisesta ilman sen kummempia tavotteita.
Simo todettiin myös alkukesästä virallisesti kivesvikaiseksi. Vaikka tämä ei tiestysti mitenkään koiraa huononna olen huomannut, että tavoitteellinen kisatreeni välillä tökkii kun tietää, ettei pikkumiehestä valiota saa. Tästä huolimatta Simo on oikein kelpo treenikaveri!
*Jouluna nautittiin ihanista lumimaisemista mökillä*
*Saga*
Näyttelyitä tuli kierrettyä Sagan kanssa jokseenkin mukavin tuloksin.
4x ROP ja 1x VSP.
Kahdesti oltiin kuuden parhaan joukoissa ryhmäkilpailussa ja yksi kerta oltiin "RYP 5".
Tokossa on motivaatiomoottori tökkinyt aika pahasti neidillä. Treeneissä moottori kulkee oikein hyvin mutta kisakentällä rupeaa piiputtamaan. Tätä ollaan yritetty virittää ja parantaa, vaihtelevin tuloksin. Tavoitteena oli startata voittajaluokassa, mutta saa nähdä jääkö myös ensi vuoden startit haaveeksi, jos ei saada tuota ongelmaa korjattua.
Hieman yllä olevasta syystä päätin myös ensimmäistä kertaa kokeilla rally-tokoa. Käytiin kerran "tutustumis treenikerralla" ja totesin Sagan periaatteessa osaavaan useimmat alokasluokan liikkeet, kiitos tokon. Taka-ajatuksena kokeessa starttaamisessa oli, että rallyssa on koetilanne päällä mutta siellä tapahtuu kokoajan jotakin ja sen lisäksi koiraa saa kehua. Josko tämä avaisi Sagan "koelukkoja". Tuumasta toimeen, ilmoitin kokeeseen, ja neiti yllätti nappaamalla luokkavoiton kotiin.
Nomepuolella Saga on enimmäkseen saanut olla esimerkkinä Simolle, miten haluruutu tyhjennetään. Jonkin verran ollaan myös treenattu malttia ja linjaa.
*Simo*
Meidän ikuinen Pelle Hermanni ja pieni hovinarri todettiin tosiaan kivesvikaiseksi alkukesästä, eli näyttelyihin ei ole menemistä. Simo on saanut toimia turistikoirana sekä hussen "pääsylippuna" useimpiin kesän näyttelyihin.
Vuoden aikan olemme myös taistelleet Simon allergiaa vastaan. Kesällä tämä helpottui, mutta nyt loppuvuodesta on taas pahentunut ilman sen kummempaa syytä. Eri lihoja olemme kokeilleet vuoden läpi, mutta suurin osa saa korvat kukkimaan. Toivottavasti tämä vielä helpottuisi.
Menevä tapaus, mutta aina yhtä iloinen treenikaveri. Hieman häriöherkkä, huomaa ettei olla tehty samalla tavalla häiriötreenejä Simon kanssa kuin aikoinaan Sagan.
Rally-tokoa Simo kävi myös kokeilemassa. Pienimies yllätti täysin saaden hyväksytyn tuloksen. Tämä on omasta mielestä hyvä portti tokokokeita ajatellen.
Taipparitreenejä ollaan tehty jonkin verran. Palautuksien kanssa ollaan saatu tehdä työtä, ja haun motivaatiota saa vielä nostaa, mutta muuten Simo on oikein oiva metsäkaveri, jolla on luonnostaan intoa ja motivaatiota dummeja ja riistaa kohti.Palautukset tulevat nykyään myös useimmiten ohjaajalle asti.
Edessämme on kokonainen vuosi, ja ken tietää mitä kaikkea meillä on edessämme! Sagan olen jo ehtinyt ilmoittaa uudenmaan flattien "kuumakalle" nomekurssille ja Simon kanssa ollaan aikeissa osallistua taippareihin.
Tokossa keksimme toivonmukaan tavan saada Sagan lukot auki, ja motivaation nousemaan, jotta voisimme startata voittajassa. Simon kanssa ehkä starttaamme syksyllä kokeessa, kunhan ohjaaja viitsii treenata.
Muuten toivomme terveyttä ja ihanaa yhteisoloa kaikille ensi vuodelle!
Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille!
*On se raskasta viettää joulua ja uutta vuotta*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit piipahtamassa! Terkkuja ja kommentteja saa mielellään jättää! :)