Vesinoutoa ja hallintaa

Muiden noutajaihmisten lähtiessä sorsastamaan, me olemme keskittyneet nomeiluun näin kotosalla. Koirista huomaa heti, kun treenit ovat jääneet vähemmälle. Kun N on ollut hieman enemmän kotona iltasin, on ollut helppoa jättää lapsi hänen kanssaan kotiin, napata dummyt mukaan kun hermot menee huomionkipeisiin koiriin jotka melkein kirjaimellisesti kiipeävät seiniä pitkin. Tästä sen huomaa, että flatti tarvitsee tekemistä.

Hieman haastetta tuo koirien totaalisen eri treenitarve. Saga tarvitsisi todella paljon maltti- ja hallintatreeniä ja kiihtyy aivan liikaa nähdessään, kun toinen tekee, varsinkin veden ääressä. Simo taas tarvitsee haastetta uusissa maastoissa ja vesityöskentelyssä. Valitettavasti aika vaan ei riitä ottamaan koiria yksitellen treenaamaan. Mutta useimmiten olen ensin treenannut Sagan kanssa hallintaa ja jotain muuta, jonka jälkeen Simo on saanut tulla treenaamaan. 

Mökillä on helppo tehdä eri nomeharjoituksia, kun on koko ajan veden äärellä ja eri tyyppistä metsää löytyy ihan kulman takaa. Saimme pikku-M:n muutamaksi tunniksi mummille hoitoon, jotta pystyimme N kanssa tekemään kunnon vesitreenin molempien koirien kanssa vuorotellen.

Saga:

Sagan kanssa olemme treenanneet hallintaa veden äärellä tehden ihan perus noutoja rantaa pitkin. Saga ei kuitenkaan ole päässyt veteen. Myös seuruuta veteen päin ja rantaviivan mukaan olemme tehneet, josta veteen päin tuuppaa olemaan todella haasteellista neidille. Kun vire hieman laski, ja noudot sujuivat maalla ilman, että Saga oli lähdössä veteen koko ajan teimme pienen kaksoismarkkeerauksen, josta toinen dummy oli maalla ja toinen heitettiin veteen. Saga sai noutaa maalla olevan ja itse hain vedessä olevan. 

Kerran neiti meinasi kaksoismarkkeerauksessa karata veteen, mutta muuten tämä toimi yllättävän hyvin, kun pohjalla oli toimivat perusnoudot ja hallinta tehtäviä! Neiti tosin kiihtyy nollasta tuhanteen heti vettä nähdessä, että vielä on paljon töitä edessä. Kevään nome koulutuksen jälkeen olen kuitenkin aina pyrkinyt siihen mitä kouluttaja vinkkasi, että kuumenevan koiran treenit pitää aina lopettaa siihen, että koira on rauhallinen. Tähän olen pyrkinyt Sagan kanssa ja se on mielestäni auttanut paljon.

Simo:

Simolle tehtiin perus taipparinoutoja veteen. Jää turhan paljon heittäjään kiinni ja sitä olemme pyrkineet treeneissä saamaan pois. Lisäksi olen vahvistanut pitoa matalassa vedessä, Simon helposti tiputtaessa dummyn rantaviivaan.

Tämän lisäksi sain havahduin siihen, että meidän mökin rannalla olevan kaislikon voisi hyvin hyödyntää vesinoutoon (En itse ymmärrä miten en ole tätä aikaisemmin tajunnut...). Tuumasta toimeen. Simo sai harjoitella markkeerauksia kaislikon läpi. Minä ja Simo seisoimme siis rannalla, josta oli pieni uintimatka suht tiheään kaislikkoon. Kaislikko oli pari-kolme metriä leveä, jonka läpi uitua pääsi avoveteen.

N heitti dummyn markkeerauksena kaislikon takana ja minä lähetin Simon noutoon. Ensimmäisellä kerralla jäi kaislikon sisäpuolelle eikä ymmärtänyt uida läpi, mutta pienellä avulla N:ltä hän ymmärsi jutun jujun, ja jo toinen nouto sujui varmemmin. Itseluottamusta tuossa koirassa kyllä on, kunhan ymmärtää tehtävän. Palautus sujui Simon mielestä helpomman tien kautta, eli kaislikkoa kiertäen. Tätä sitten treenasimme vielä, jotta saisimme suoraviivaiset palautukset. Simo tekee nomehommia todella kivasti, rauhallisesti mutta suurella itseluottamuksella. Harmi vaan, ettei ohjaaja oikein osaa kehittää sitä. Jos löytäisimme jonkun, joka voisi auttaa meitä ALO luokan treenaamisen alkuun, olisi minulla varovainen toive startata joskus metsästyskokeissa Simon kanssa.

Muuten olin todella tyytyväinen molempien korien tekemiseen. Saga pysyi hanskassa ja teki mitä pyydettiin ja Simo ymmärsi hyvin uuden tehtävän. Hellepäivinä vesitreeni on sitä paitsi mitä parhain treenimuoto, kun ei pysty lähtemään pitkälle lenkille väsyttämään koiria.

Mitkä asiat ovat sinun mielestäsi erityisen tärkeitä rakentaa ja treenata taippareiden jälkeen, kokeita silmällä pitäen?