Kolme vinkkiä arjen selviämiseen

Ensinnäkin pahoittelut blogin radiohiljaisuudesta. Monen monta ideaa postauksiin on ollut, mutta aikaa niiden raapustamiseen on ollut vähän. Tähän on yksi ja ainoa syy- perheemme uusi arki. Tämä postaus ei siis vain sisällä koirajuttuja, mutta koska koirat, niiden lenkkeily ja treenit kuitenkin kuuluvat arkeemme siinä missä ruoanlaitto ja työt, ajattelin kuitenkin raapustaa asiasta tänne. Postauksen lopusta löydät meidän kolme ohjetta seuraavaan viikkoon ja uuteen arkeen.

Koronan takia syksymme meni uusiksi, jonka seurauksena minä aloitin uudella työpaikalla, perheen pienin aloitti päiväkodin (liian aikaisin, jos äidiltä kysytään, mutta minkä teet) ja mies istuutui taas koulunpenkille opiskelemaan. Ja koirien päivärutiinit vaihtuvat. Elokuussa sanottiin heipat pitkille aamulenkeille ja -treeneille. Kuvaan tuli lyhyt aamulenkki ja miehen lukujärjestyksen mukaan, päivä kahdestaan kotona tai opiskelukavereina olohuoneessa. Itse olen yrittänyt totutella uuteen rooliini päiväkoti/-töissä käyvänä äitinä ja jotenkin yhdistää sitä kahden mustan ohjaaja- ja emäntärooliin. Kun on aamukuudesta noussut, tehnyt aamutoimet taaperolle ja koirille, vienyt taaperon päiväkotiin, tehnyt töitä koko pitkän päivän, tuonut taaperon päiväkodista ja hoitanut pakolliset talonemäntä asiat, päivään ei jää montaa tuntia jäljelle treenaamiseen tai metsälenkkeilyyn. Kun iltaan jää pari tuntia aikaa olen kerran, jos toisenkin miettinyt itseni kloonausta. Halutessaan viettää aikaa taaperon kanssa, lenkittää tai treenata koiria, samaan aikaan kuin taloa pitäisi siivota ja vielä löytää aikaa itsellekin, alkaa illan tunnit olemaan aika tiukassa. Varsinkin kun silmät ovat ristissä jo iltaseitsemältä.

Kohtapuolin tähän tietysti tottuu ja asiat helpottuvat, mutta tällä hetkellä energiantaso on aika lailla pakkasen puolella. Ja tietysti koirat ja niiden treenit kärsivät tästä eniten. Onneksi on välillä ohjatut treenit, jonne on pakko mennä, jaksaisi tai ei, niin saavat koiratkin välillä ansaitsemansa huomion. Näistä yritän pitää kynsin ja hampain kiinni. 

Arjesta selviäminen helpottuu onneksi meillä näillä kolmella kikalla:

1. Suunnittele

Iltaa ennen huomisen vaatteet valmiiksi (tai kurkkaa nyt edes, että ne ovat puhtaat), seuraavan päivän suunnittelu, kuka ottaa koirat aamulenkille ja mikä on päivän aikataulu? Suunnittelu saattaa aluksi kestää hiukan, mutta helpottaa kummasti seuraavaa päivää!

2. Ennakoi

Tarkistaessani ajoissa onko koirilla ruokaa, onko luvattu kaunista säätä viikonlopuksi jotta voisi treenata tai ovatko ne kauan yksin jonain päivänä- jolloin seuraavana päivänä on vuorossa energianpurkauslenkki, asiat eivät jää viime sekunnille ja vältymme stressiltä. 

3. Ole armollinen itsellesi

Tämän jos jonkin asian oppii, pienen lapsen tultua perheeseen. Itselläni tämän asian oivaltaminen ja omaksuminen kesti hetken mutta nykyään on vain hyväksyttävä, että ei voi olla täydellinen kaikessa. Työt eivät kärsi (ainakaan liikaa) jos kaikki tunnit eivät ole sekunnilleen suunniteltuja, koirat eivät kuole, jos eivät saa joka päivä treeniä emmekä vielä(kään) ole kisakunnossa vaikka se tutun tuttu Alma-turre on kisannut jo EVL:ssä ja ohjaajalla on viisi lasta, kymmenen kissaa pari kanaa ja vuohi. Hieno homma jos tämä sujuu häneltä, mutta minulta ei. Ainakaan tällä hetkellä. 

Näillä yksinkertaisilla kikoilla me harjoittelemme ja selviämme uudesta arjesta. 

Mitkä ovat sinun parhaat vinkkisi arjen selviämiseen?